Kauden 2026–2027 JSM-erikoismääräykset ovat pääosin samat kuin edellisellä kaudella. Tärkeimmät käytännön muutokset ovat, että joukkueiden kokoonpanot on ilmoitettava viimeistään 15 minuuttia ennen ottelun alkua, ja tämän laiminlyönnistä voidaan määrätä 80 euron rahasanktio. Lisäksi kokoonpanoon nimetyn mutta ottelusta myöhästyvän pelaajan rahasanktio on täsmennetty pöytäkohtaiseksi. I- ja II-divisioonan pelien sähköinen toimitusosoite muuttuu osoitteeksi pelit@shakkiliitto.fi. Muut muutokset ovat pääosin kauden vuosilukujen, määräpäivien ja yhteystietojen päivityksiä.

Seuraavat joukkueet ovat ilmoittautuneet III divisooonaan kaudelle 2026–27. Ilmoittautumisaikaa on 1.7.2026 saakka.

SM-liigan päätöskierrokset pelattiin jälleen perinteiseen tapaan yhteiskierroksina Helsingin Shakkiareenalla. Ennen ratkaisevaa viikonloppua sekä mitalisijat että putoajat olivat vielä avoinna, ja viikonloppu tarjosikin runsaasti jännittäviä käänteitä.

14.3.2026

HSK – RaahLi 3.5-4.5

Cattaneo Marco – Sammalvuo Tapani 1-0
Norri Joose – Kauppila Osmo 0-1
Binham Timothy – Verkasalo Tommi 0-1
Puittinen Mika – Pitkäaho Aki ½-½
Uimonen Matti – Pitkäaho Arto 0-1
Vesa Mikke – Paasi Ossi 1-0
Sinitsyn Anton – Kallunki Konsta ½-½
Louhivaara Jere – Lauronen Timo ½-½

”Merkityksettömässä” ottelussa taisteltiin

HSK:n ja RaahLi:n kohtaamisessa ei ennakkoon suuria panoksia vaikuttanut olevan, kummankin tilanne sarjataulukon keskivaiheilla vaikutti ennen kahta viimeistä kierrosta melko stabiililta: mitalit olivat jo karanneet, eikä putoamispeikkokaan käytännössä uhannut.

Mihinkään ”pelailuun” ei kumpikaan kuitenkaan sortunut.

Kärkipöydällä FM Marko Cattaneo valitsi mustilla hyvin aggressiivisen lähestymistavan KvM Tapani Sammalvuota vastaan.

Cattaneo on pelannut viimeksi 12.-g3!?! ja terävä ratkaisu sai jonkinlaisen oikeutuksen Sammalvuon vastattua siihen 13.hxg3?:lla.

Valkealle edullista olisi ollut 13.fxg3! ja esim. 13.-Rhg4  14.Df3 (koneen mukaan myös laadunuhraus 14.Rf3! on tässä todella vahva viedessään mustan hyökkäyksestä höyryjä pois) 14.-Tg8 15.h3! Rh5 16.Re2.

On kyllä myönnettävä, ettei seuraavan aseman arvioiminen kaukaa ole lainkaan ihan lasten leikkiä:

16.-Dg5 näyttää uhkaavalta, mutta röyhkeä 17.hxg4 Rxg3+ 18.Rxg3 Dh4+ 19.Kg1 Lxg3 20.Tf2! olisi koneen mukaan valkealle edullista. Ihmissilmään näyttää kyllä edelleen kovin sekavalta…

Pelijatkossa (13.hxg3:n jälkeen) musta sai kovan aloitteen, mutta valkeallekin tarjoutui vielä mahdollisuuksia pysyä pelissä mukana.

Eihän valkean asema tietysti mitään herkkua ole, mutta on mustallakin omat ongelmansa. Pelaajien aikatilanteesta en tässä kohtaa tiedä, mutta en ihmettelisi, vaikka molemmat olisivat olleet jo pahassa aikapulassa.

Nyt tapahtui pelin ratkaiseva virhe 25.Ke2? ja 25.-Dh2 26.Tg1 f4!:n jälkeen musta jyräsi nopeasti voittoon.

Kuvioasemassa 25.Re2 olisi ollut yllättävänkin sitkeä. Se olisi esimerkiksi puolustanut monia mustan hyökkäysideoita vastaan ja pitänyt tilanteen vielä täysin auki.

KvM Joose Norrin ja FM Osmo Kauppilan peli vaikutti olevan kulkemassa kohti turvallista tasapelisatamaa, mutta sitten tapahtui:

Kauppila on pelannut viimeksi 21.-Txc3+ ja valkean olisi ratkaistava kummalla nappulalla lyödä c3:een takaisin.

Valitettavasti pelissä Norrin ratkaisu oli 22.Rxc3? (22.Txc3:n jälkeen peli olisi jatkunut melko tasaisena) ja 22.-Rf4:n jälkeen tapahtui tietokantaan tallennetun pelin mukaan jo luovutus!

Ilmeisesti Norrin pelihuumori oli jo ehtinyt romahtaa, mutta moni jatkaisi tässä asemassa vielä sitkeästi taistelua. Toki mattiuhkaus 23.-Td3X pakottaisi antamaan sotilaan 23.Rd5+ Rxd5 24.exd5 Txd5:llä, eikä torniloppupeli sotilasta vähemmällä olisi todellakaan juhlaa.

Harvakseltaan suomalaisilla liigalaudoilla viime vuosina nähty FM Tommi Verkasalo ei häkeltynyt vastustajansa KvM Timothy Binhamin mustilla valitsemasta latvialaisesta gambiitista (1.e4 e5 2.Rf3 f5), vaan jyräsi pisteen vain 20.siirrossa.

Mika Puittinen sai shakkimestari Aki Pitkäahoa vastaan avauksesta erinomaisen aseman. Välillä etu ehti jo kuivahtaa, mutta juuri ennen 40.siirron lisäaikojen tuloa oli ns. tuhannen taalan paikka.

Pelissä tapahtunut 34.Txe6? johti 34.-fxe5 35.Txd6 Txd4 36.Tb5 e4!:n jälkeen nopeasti tasapeliin, mutta 34.Rg4! olisi jättänyt mustan ratkaiseviin ongelmiin.

Arto Pitkäaho korjasi Matti Uimosta vastaan pisteen melko vakuuttavan esityksen jälkeen. Pieni kauneusvirhe matkalle toki sattui.

Valkeilla pelaavan Pitkäahon asema on ollut jo pitkään melko ylivoimainen, mutta nyt tapahtunut 29.Dxb8? olisi voinut muuttaa tilanteen.

Peli jatkui 29.-Lxc4 30.Tfe1.

30.-Dxc5? päästi valkean ongelmista ja Pitkäaho voitti pelin lopulta helpohkosti 56.siirrossa.

30.-Le5! 31. Da8 Rxb6 32.Dxf8+ (32.Da7? Rd5! -+) 32.-Dxf8 olisi kuitenkin jättänyt pelin lopputuloksen vielä täysin auki. Epätasapainoisessa asemassa riittäisi vielä paljon pähkäiltävää.

HSK:n nuori lupaus Mikke Vesa voitti Ossi Paasin pelissä, jossa mustilla olleella Paasillakin oli runsaasti mahdollisuuksia.

Kahdella viimeisellä pöydällä päädyttiin tasapeleihin. Konsta Kallungin ja Anton Sinitsynin pelissä tasatulos tuli jo varhain ja ilman käänteitä, mutta Jere Louhivaara ja Timo Lauronen pelasivat ihan koko rahan edestä. Laurosella vaikutti olleen loistavia mahdollisuuksia myös kokonaiseen pisteeseen.

MatSK 2 – TuTS 4-4

Ebeling Mika – Sipilä Vilka 0-1
Fraser Scott – Sorsa Nuutti ½-½
Tolonen Mikko – Topi-Hulmi Teemu ½-½
Salimäki Janne – Linden Lari ½-½
Rauramaa Julius – Lindholm Jere 0-1
Nieminen Kari – Pihlajasalo Hannu ½-½
Kokkonen Lassi – Norri Roger 1-0
Sääskilahti Lauri – Pelander Pauliina 1-0

Taistelua putoamista vastaan

Matinkylän Shakkikerhon kakkosjoukkue oli ennen kauden alkua monen papereissa niin sanottu “varma” putoaja. Siitä huolimatta pitkin kautta pirteästi esiintynyt ryhmä taisteli sarjapaikastaan aina viimeiseen viikonloppuun saakka.

Kärkipöydällä KvM Vilka Sipilä voitti FM Mika Ebelingin. Ebeling valitsi mustilla Caro-Kannin puolustuksen, jota en ainakaan itse muista nähneeni hänen aiemmin pelanneen. Yhtä kaikki, Sipilä hallitsi avauksen nyanssit paremmin ja voitti lopulta melko vaivattoman tuntuisesti.

Scott Fraser ja Nuutti Sorsa päätyivät tasapeliin jo varhain, vaikka loppuasemassa pelattavaa olisi riittänyt vielä paljonkin. Samoin kävi myös seuraavan pöydän pelissä, jossa FM Teemu Topi-Hulmi ja shakkimestari Mikko Tolonen jakoivat pisteen. Näille molemmille peleille oli yhteistä se, että juuri matinkyläläisten olisi asemien perusteella kannattanut jatkaa taistelua.

FM Janne Salimäki ja shakkimestari Lari Linden pelasivat edellä mainittuja pelejä pidempään, mutta tässäkään mittelössä ei suuria käänteitä nähty – tasapeli oli ilmassa jo hyvissä ajoin ennen kuin siihen lopulta päädyttiin.

Mustilla ollut Julius Rauramaa esitteli pelissään shakkimestari Jere Lindholmia vastaan ainakin palstan kirjoittajalle täysin uuden avausidean.

Tässä tunnetussa sisilialaisen puolustuksen klassisen muunnelman teoria-asemassa on pääsiirron 6.-e6 ohella kokeiltu monia muitakin vaihtoehtoja. Pelissä nähty 6.-Rd7 oli ainakin itselleni täysin vieras. Tietokantani mukaan siirtoa on pelattu yli 70 kertaa, mutta siitä huolimatta luokittelisin sen kyllä kategoriaan “kokeile vain valvotuissa olosuhteissa”.

Tällaisilla siirroilla on usein myös oma psykologinen vaikutuksensa, ja ainakin tässä pelissä Rauramaan asema oli noin 15. siirron paikkeilla täysin pelikelpoinen.

Pian tämän jälkeen mustan vakava virhearvio kuitenkin katkaisi pelin kuin seinään, ja Lindholm vei voiton jo 20 siirrossa.

Kari Niemisen ja Hannu Pihlajasalon pelistä ei jäänyt jälkipolville juuri kerrottavaa. Kokeneet shakkimestarit päätyivät ilman mainittavaa dramatiikkaa “rauhaan” jo 21. siirrossa.

Roger Norrin ja Lassi Kokkosen pelissä päädyttiin luovasti pelatun avauksen jälkeen valkeilla pelanneen Norrin kannalta varsin murheelliseen nelitorniloppupeliin, jonka Kokkonen realisoi voitokseen vaivattoman tuntuisesti.

Viimeisellä pöydällä Lauri Sääskilahti ja Pauliina Pelander latasivat ns. kovaa teoriaa, kun laudalle saatiin semislaavilaisen todella terävä Botvinnik-muunnelma (1.d4 d5 2.c4 e6 3.Rc3 c6 4.Rf3 Rf6 5.Lg5 dxc4). Tälle avaukselle on tyypillistä, että monet sen muunnelmat on analysoitu lähes loppuun asti, ja se asettaakin pelaajille todella kovan haasteen.

Pitkään näytti siltä, että terävän aseman metkut hallitsisi paremmin valkeilla pelannut Sääskilahti. Väärä suunnitelma johti kuitenkin torniloppupeliin, joka näytti mustan voitolta, mutta valitettavasti nyt oli Pelanderin vuoro valita väärä suunnitelma.

Musta suuntasi katseensa nyt harhaan lähtiessään poimimaan valkean f6-sotilasta pelaamalla 29.-Th6?. Jatkossa 30.h4 Txf6 31.Kf2 e5 32.Ke3 valkea oli taas mukana pelissä ja käänsi lopulta kamppailun edukseen 45 siirrossa.

Kuvioasemassa mustan olisi kannattanut aktivoida aluksi oma kuninkaansa aloittamalla esim. 29.-Kb7:llä.

Katsotaan mitä tapahtuisi esimerkkijatkossa, jossa molemmat toisivat omat kuninkaansa ns. ytimeen: 30.h4 Kc6 31.Kf2 c4 32.Ke3 Kd5 ja tultaisiin seuraavaan asemaan:

Mustan ideana voisi seuraavaksi olla esim. Th5-Te5 ja tunkeutuminen valkean asemaan. Jos tätä yrittäisi ennakoida pelaamalla esim. 33.f4, olisi 33.-Tg8 melko kiusallista: g3-sotilaan suojaus 34.Tg1:llä tai 34.Kf2:lla saisi vastauksen 34.-c3! ja musta voittaisi.

On myös huomattava, että sotilasloppupelit (esim. tornien mahdollisesti vaihtuessa e-linjalla) näyttävät käytännössä lähes aina päättyvän mustan voittoon. Valkean kuningas olisi sidottu valvomaan mustan mahdollista c3-sotilasmurtoa ja musta voisi sillä aikaa käydä lyömässä f6-sotilaan ja nostaa sen jälkeen f- ja e-sotilaitaan. Valkean sotilasenemmistö kuningassivustalla olisi puolestaan melko käyttökelvoton.

Aatos – VammSK 4-4

Nybäck Tomi – Meshkovs Nikita 1-0
Miezis Normunds – Kantans Toms 0-1
Salonen Aku – Pohjala Henri 0-1
Seeman Tarvo – Torkkola Henri 0-1
Virtanen Antti – Kauko Jussi ½-½
Salo Heikki – Paldanius Pekka ½-½
Pulkkinen Kari – Salonen Mikko 1-0
Zhang Yiming – Pihlajamäki Seppo 1-0

Sarjajohtaja Aatos tiukoilla

Kahden pisteen etumatkalta päätösviikonloppuun lähteneellä Shakkiseura Aatosella oli teoriassa mahdollisuus ratkaista mestaruus jo lauantaina. Se olisi kuitenkin vaatinut oman otteluvoiton lisäksi suosiollisia tuloksia otteluista Gambiitti-JyS ja MatSK-HSC.

Kärkipöydän Meshkovs–Nybäck-pelissä oltiin jo pikaisesti asemassa, jossa ei tietokannan mukaan ollut edeltäjiä. Peli alkoi 1.Rf3 d5 2.d4 Rf6 3. c3 a5!?  4.Lf4 Lf5 5.Rbd2 e6 6.Db3 Ta7.

Nykypäivänä on harvinaista, että tämän tason kamppailussa päädytään jo kuuden siirron jälkeen täysin uuteen asemaan. Poikkeuksellinen tilanne pakottikin molemmat suurmestarit todella töihin. Pitkään varsin tasaisena edennyt peli repesi lopulta molemminpuolisessa aikapulassa.

Aluksi ratkaisu oli tarjolla valkeilla pelanneelle Meshkovsille:

Latvialaissuurmestari mietti tässä lähes loput ajastaan ja siirsi livelautalähetyksen mukaan 3 sekuntia kellossaan 32.Dxb6?, joka päästi Nybäckin pinteestä. Erittäin kiusallista mustan kannalta olisi ollut 32.Dc7, mutta 32.-Df5 33.Tf1 Le5 34.Dd8+ Kh7 35.d7:n jälkeistä asemaa ei varmasti ollut kaukaa helppoa viimeisillä sekunneilla arvioida:

Tässä olisi pitänyt arvioida mustan vastapeli siirron 35.-Lc3:n jälkeen. Löytyykö valkean kuninkaalle suojaa, siinäpä polttava kysymys.

Itse pelissä 40.siirron lisäaikojen koittaessa savu oli hälvennyt, ja asema selkiytynyt Nybäckille voitolliseksi loppupeliksi.

Aatoksen pitkäaikainen latvialaisvahvistus, Normunds Miezis, kohtasi nuoremman suurmestarikollegansa kotimaastaan, loistavan liigakauden pelanneen Toms Kantansin.

Mustilla pelannut Kantans sai jo varhaisessa vaiheessa erittäin mukavan aseman ja vei voiton lopulta varsin vaivattoman oloisesti.

FM Henri Pohjalan ja FM Aku Salosen peli oli sen verran hurja, että se on syytä katsoa kokonaan.

   [Event "Aatos - VammSK"]  [Site "?"]  [Date "2026.03.14"]  [Round "10.3"]  [White "Pohjala, Henri"]  [Black "Salonen, Aku"]  [Result "1-0"]  [Annotator "ponni"]  [ECO "D04"]  [WhiteFideId "-1"]  [BlackFideId "-1"]  [PlyCount "77"]  [GameId "2288293595811869"]  [EventDate "2026.??.??"]   {[%evp 0,77,18,18,13,15,23,8,3,9,18,-6,-1,-6,-9,-9,5,-10,0,-27,-22,-18,-28,-22,55,22,15,-16,-13,-34,-58,-122,-80,-69,-58,-61,3,-37,-41,-52,-45,-62,-48,-62,-35,-78,-48,-108,-44,-110,-85,4,48,100,167,165,146,69,94,88,343,179,298,434,506,413,544,565,837,652,968,972,1158,854,902,1170,1245,995,1294,1206]} 1. d4 d5 2. Nf3 Nf6 3. e3 c5 4. dxc5 {Kamppailu muuttuu nyt hyvin teräväksi mittelöksi.} e6 5. b4 a5 6. c3 axb4 7. cxb4 b6 8. Bb5+ Bd7 9. Bxd7+ Nbxd7 10. a4 bxc5 11. b5 g5 $1 {Salonen on tehnyt kotiläksynsä hyvin, sillä tällaista siirtoa ei muuten tulisi tehtyä. Itse näin siirron ensimmäisen kerran viime vuoden SM-kisojen 8.kierroksen pelissä Sipilä-Wartiovaara (peli löytyy kommentoituna Shakki-lehden nrosta 1/25, s.17).} 12. Bb2 (12. Nxg5 Rg8 {, eikä mustalla olisi valittamista.}) 12... Bd6 $1 ({Parannus edellä mainittuun peliin,jossa tapahtui} 12... Rg8 $6 13. Ne5 $1 {, jonka jälkeen valkea sai etua. Hurja kamppailu päättyi lopulta 49.siirron jälkeen tasapeliin.}) 13. h3 $6 ({mielenkiintoinen idea olisi ollut} 13. e4 $5 d4 14. Nfd2 (14. Nxg5 Rg8 {ei olisi tässäkään suositeltavaa.}) 14... Ne5 15. O-O {ja epätasapainoinen asema tarjoaisi molemmille runsaasti mahdollisuuksia.}) 13... Rg8 14. g4 c4 ({Ei pelisiirrossa tietenkään sinällään mitään vikaa ole, mutta ensimmäisenä mieleen tuleva} 14... h5 $1 {olisi hyvin vahva, esim.} 15. gxh5 (15. Rg1 hxg4 16. hxg4 e5) 15... Rh8 {näyttää todella lupaavalta.}) 15. Nd4 Ne5 16. Ke2 Ne4 17. Nc3 {Ei mustan seuraava siirto Pohjalalta varmaankaan näkemättä ollut jäänyt, mutta sitä ei vain voinut oikein estääkään.} (17. Qc2 Nd3 18. Nd2 {jättäisi mustalla monta hyvää vaihtoehtoa joista valita.} (18. Rf1 Bb4 19. Nc3 Bxc3 20. Bxc3 Qd6 {olisi myös mainiota mustalle.})) 17... Nxf2 $1 18. Kxf2 Nd3+ 19. Kg2 Nxb2 20. Qd2 Nd3 21. Nc6 Qd7 22. a5 Bc7 23. Ne2 {Kone liputtaa tässä mustan selkeää etua, mutta kyllähän tämä ihmissilmään todella sekavalta vaikuttaa. Toki se seikka, että aikatilanne oli tässä rajusti Salosen hyväksi (Pohjalalla n. 4min. vs. Salosen 54 min.) vie viisaria hänen suuntaansa.} Nc5 $2 {Tällä siirrolla alkava manööveri antaa valkealle ratkaisevasti aikaa laittaa asemansa kuntoon.} (23... Qd6 $1 {ideana pelata seuraavaksi monesti f5, vaikuttaa vahvalta.}) ({myös heti} 23... f5 $5 {oli mielenkiintoista.}) 24. Ncd4 Ne4 25. Qb2 e5 $2 26. Nf5 {Mustan peli on mennyt tukkoon ja nyt valkean sotilaat daamisivustalla ovat aseman olennaisin seikka.} d4 27. b6 Bb8 28. a6 Qd5 29. a7 $1 {Minuutti kellossa todella kylmäverisesti pelattu. Pohjala hoitaa lopun tyylikkäästi edukseen.} Nc5+ 30. Kg1 Rg6 31. Qb5+ Kd8 32. Ra5 Rc6 33. exd4 c3 34. dxc5 Qd1+ 35. Kh2 c2 36. axb8=Q+ Rxb8 37. Qxc6 Qxe2+ 38. Qg2 Qd1 39. Ra1 1-0   

KvM Tarvo Seeman oli pitkään kuskin paikalla pelissään shakkimestari Henri Torkkolaa vastaan, mutta ensin liiallinen varmistelu tarjosi Torkkolalle vastapeliä ja lopulta paha lipsahdus maksoi koko pisteen.

FM Jussi Kaukon ja FM Antti Virtasen pelissä valkeilla olleelle Kaukolle tarjoutui pian mielenkiintoinen mahdollisuus.

Monesti musta on Maróczy-bind -struktuurissa varsin tyytyväinen, jos hän onnistuu vaihtamaan tummaruutuiset lähetit. Tässä tapauksessa valkean tilaetu tarjoaisi kuitenkin ilman tätä tärkeää puolustusnappulaa lupaavia mahdollisuuksia kuningashyökkäykseen.

Valkea jatkoi nyt siirrolla 16.0–0, joka säilyttää aseman edelleen erittäin miellyttävänä ja lupaavana. Kyse on tietysti pitkälti pelityylistä, mutta kiinnostava vaihtoehto olisi ollut myös pitkä linnoitus, tai sen valmistelu siirroilla 16.g4 tai 16.h4.

Kauko eteni pelissä hyvin rauhallisesti, mutta toki mukavan edun säilyttäen. Juuri ennen 40.siirtoa tapahtunut epätarkkuus päästi Virtasen kuitenkin pälkähästä.

Mustan puolustustaistelu jatkuisi edelleen vaikeana, mikäli valkea olisi pelannut tässä yksinkertaisesti 38.Rxa4 ja esim. 38.-Ta8 (38.-Dxc4 39.Rxb6 Da6 40.De3) 39.Rb2.

Pelissä tapahtui 38.Tc1? ja 38.-Dxc4 39.Rxa4 Da6! 40.Rb2 b5!:n jälkeen mustan asema oli kunnossa. Kamppailu sovittiin tasapeliksi vain muutaman siirron kuluttua. Loppuasemaa Virtanen olisi voinut halutessaan myös jatkaakin.

FM Heikki Salon avaus shakkimestari Pekka Paldaniusta onnistui erinomaisesti. Hän sai valkeilla hyvin miellyttävän aseman lähettipareineen ja tilaetuineen.

Valkean tässä pelaama 18.La3?! näyttää ainakin omaan silmääni hyvin oudolta, sillä luonnollisen 18.-Tfb8:n jälkeen mustalla ei ollut enää ongelmia, pikemminkin päinvastoin. Normaalilta olisi vaikuttanut 18.Ld2, joka estelisi esimerkiksi mustan pelissä pian toteuttamaa a5-siirtoa.

Pelin virtaus kääntyi 18.La3:n jälkeen mustalle hyvin mukavaan suuntaan. Lopulta pelaajat sopivat 41.siirrossa tasapelistä asemassa, jota Paldanius olisi hyvin voinut vielä jatkaakin.

Mikko Salosen ja FM Kari Pulkkisen peli ratkesi jo varhain.

Peli jatkuisi melko tasaisena, mikäli valkea pelaisi tässä esim. 15.Le3 ja miettisi myöhemmin mahdollista d4-siirtoa. Pelissä se toteutettiin kuitenkin heti, mutta nappulat eivät sijainneet aivan optimaalisesti.

15.d4? Rxf3+ 16.Dxf3 cxd4 17.Re2 (16.Txd4:ää seuraisi tietysti 16.-e5) 17.-Rc5:n jälkeen musta voitti helposti 30 siirrossa.

Viimeisellä pöydällä Aatoksen superlupaus, vasta 11-vuotias Yiming Zhang jatkoi upeaa liigakauttaan voittamalla Seppo Pihlajamäen.

Avauksen jälkeen näytti pitkään siltä, että Zhang voittaisi pelin melko helpostikin, mutta virheellinen ratkaisu päästi Pihlajamäen hetkellisesti peliin mukaan.

Valkean asema on hyvin miellyttävä ja useampikin siirto säilyttäisi selvän edun. Tärkeä seikka on se, ettei h7-tornia tarvitse siirtää mihinkään. Pelissä tapahtunut 27.Lxf6? oli hätiköity ja 27.-Txf6 28.Lf7 Le5!:n jälkeen mustan asiat olivat taas kunnossa. 29.Te2:n jälkeen tultiin seuraavaan asemaan:

Jos musta pelaisi nyt esim. 29.-Tb6, ei hänellä olisi hätää esim. jatkossa 30.Dxf5 Lf6. Mustan lähetti sijaitsee mainiosti, eikä sotilaan vähemmyys haittaa. Ainakin itse ottaisin tässä asemassa mieluummin jo mustat.

Pelissä tapahtui 29.-Ld4? ja valkea pääsi 30.Txg7:n jälkeen jälleen niskan päälle ja hoiti pisteen kotiin lopulta 58.siirrossa.

MatSK – HSC 4-4

Keinänen Toivo – Laurusas Tomas ½-½
Larkin Vladyslav – Sulskis Sarunas 1-0
Wartiovaara Oliver – Agopov Mikael 0-1
Aalto Patrik – Nyysti Sampsa 1-0
Lahdelma Henri – Nissinen Niilo 0-1
Keinänen Anastasia – Mäki-Uuro Miikka ½-½
Lehtivaara Petri – Mansner Harry 1-0
Kivistö Mikko – Henttinen Markku 0-1

MatSK:n ja HSC:n kova taistelu pinnoista

KvM Toivo Keinänen tasoitti vaivattomasti mustilla SM Tomas Laurusasia vastaan, ja pelaajat tyytyivät pian tasapeliin.

KvM Vladyslav Larkinin ja SM Sarunas Sulskisin peli alkoi rauhallisesti (1.Rf3 Rf6 2.b3 g6 3.Lb2 Lg7), mutta pian valkeilla ollut Larkin ryhtyi terävöittämään asemaa.

Valkea on onnistunut avauksessaan erinomaisesti. Moni saattaisi jatkaa tässä ”normaalisti” 10.g3 jne., mutta Larkinin ratkaisu oli modernille shakille tyypillinen 10.h4! ja peli jatkui 10.-h6 11.g4!

Valkean etu oli selvä ja kohta nähtiin jo pelin ratkaisu.

Musta pelasi nyt 19.-Rb6, joka sai vastauksekseen tehokkaan 20.Rf6+!:n ja valkea voitti 32.siirrossa.

FM Oliver Wartiovaara kuuluu pelaajiin, joita vastaan on, jos ei nyt täysin mahdotonta, niin ainakin hyvin vaikeaa valmistautua. (Palstan kirjoittaja sai kokea sen karvaasti seuraavalla kierroksella, mutta siitä myöhemmin).

KvM Mikael Agopovia vastaan Wartiovaaran valinta mustilla oli sisilialaisen puolustuksen Nimzowitschin muunnelma (1.e4 c5 2.Rf3 Rf6).

Ajankäytöstä päätellen avaus tuli Agopoville yllätyksenä, sillä n. 10 siirron jälkeen hän oli käyttänyt miettimisajastaan jo n.40 minuuttia, kun taas Wartiovaara oli tehnyt siirtonsa käytännössä välittömästi.

Miettiminen kannatti, sillä pian Agopoville aukesi lupaavia mahdollisuuksia.

Valkea pelasi tässä 14.dxc5?!, joka on toki mitä luonnollisin siirto, mutta ei aseman tehokkain.

14.Ld2! olisi ollut erittäin vahva, mutta sen idean ymmärtäminen edellyttää pienen, ratkaisevan yksityiskohdan huomaamista. Tämä käy ilmi jatkossa: 14.-cxd4 15.Te5! Td8 16.La5, jolloin valkea voittaa d5-sotilaan.

Mukavana valkean asema säilyi myös pelissä.

Valkea on voittanut sotilaan ja nyt pitäisi ratkaista kuinka eliminoida mustan vastapeli kaikkein tarkimmin.

Agopovin valinta oli suoraviivainen 22.Dxe2 Txe2 23.Tc1 d4 24.Kf1, mutta 24.-d3! antoi mustalle vastapeliä. Mahdollisesti tarkempi olisi ollut 22.g3! ja esim. jatkossa 22.-Dxd3 23.Txd3 Te2 24.Tc3 d4:n jälkeen tultaisiin seuraavaan asemaan:

Nyt 25.Tc8+ Kf7 26.Tc7+ Kg6 27.b4! rajoittaisi mustan vastapeliä huomattavasti.

Pelissä syntyneessä torniloppupelissäkin riitti edelleen runsaasti pelattavaa, ja lopulta Agopov onnistui realisoimaan sotilaan etunsa kokonaiseksi pisteeksi.

FM Patrik Aallon ja KvM Sampsa Nyystin kamppailussa mustilla pelanneen Nyystin onnistunut avaus sai Aallon kyseenalaisen ratkaisun myötä lisää vauhtia.

Viimeksi on tapahtunut 9.-Rd4 ja peli jatkui nyt 10.Lxd4 cxd4, mutta 11.Re2?! e5:n jälkeen mustan asema oli jo hyvin mukava.

Kuvioasemassa parempi olisi ollut 10.a4!? Ideana on pelata seuraavaksi (riippuen tietysti mustan vastauksesta) monesti a5 ja mikäli musta estää tämän pelaamalla esim. itse 10.-a5, olisi 11.Lxd4 cxd4 12.Rd5 jo edullista valkealle.

Peli jatkui monimutkaisena ja pian nähtiin pelin lopputuloksen kannalta merkittävä käänne.

Asema on dynaamisessa tasapainossa, mutta nyt tapahtunut 18.-Rc6? (turvallisempi olisi ollut esim. 18.-Lc6!?) salli vahvan 19.Rg5!:n ja Aalto voitti lopulta 46 siirrossa.

FM:t Niilo Nissinen ja Henri Lahdelma loihtivat laudalle terävän aseman, jossa riitti tapahtumia.

Nissinen pelasi tässä ehkä yllättävänkin nopeasti 17.bxc3 Lxa3 18.Txb3!? axb3 19.Dxb3, jonka jälkeen asema oli melko tasainen.

Tarjolla oli kuitenkin tehokas 17.d5! exd5 18.Dc2! (18.Rxd5?? c2!), jonka jälkeen valkealla olisi vaarallinen aloite. On toki selvää, ettei tällaisten välisiirtojen (18.Dc2) näkeminen ole todellakaan helppoa.

Värikäs kamppailu ratkesi lopulta tylysti.

Mustan 30.-Tfd8?? salli näppärän 31.Dxf7+!:n ja 31.-Kxf7 32.Rxg5+:n jälkeen valkea voitti 47 siirrossa.

NKvM Anastasia Keinäsen ja KvM Miikka Mäki-Uuron pelissä valkeilla ollut Keinänen sai pian lupaavan mahdollisuuden.

Valkea pelasi 15.Tad1, mikä on tietenkin hyvin luonnollista. Mutta entä jos olisikin pelannut 15.Rxf5 Dxf5 16.Da4! Nyt esim. 16.-b5 17.Da6 olisi ollut mustalle melko kiusallista, kuten jatkot 17.-De6 18.f5! ja 17.-Dc8 18.Dxc8+ Txc8 19.a4! osoittavat.

Pieniä mahdollisuuksia Keinänen sai myöhemminkin, mutta lopulta Mäki-Uuron nappulat olivat riittävän aktiivisia pitämään tasapelin torniloppupelissä sotilasta vähemmälläkin.

FM Harry Mansner sai avauksesta erinomaisen aseman FM Petri Lehtivaaraa vastaan. Hieman väärä suunnitelma antoi kuitenkin kaiken edun pois.

Tässä luonnollisimmalta ainakin itselleni näyttäisi 18.Rf2, joka parantaisi reunaratsua ja kutittelisi ainakin myöhemmällä g4-mahdollisuudella.

Pelijatko vei asemasta paljon potentiaalia: 18.c5?! Ld5 19.c6?! Rf6 ja tilanne oli muuttunut melko tasaiseksi. Lehtivaara hallitsi tämän jälkeen aseman metkut vastustajaansa etevämmin ja korjasi pisteen 55 siirrossa.

Viimeisen pöydän kokeneiden FIDE-mestareiden kohtaamisessa mustilla pelannut Markku Henttinen hallitsi taktiikat tällä kertaa Mikko Kivistöä etevämmin.

Gambiitti – JyS 3.5-4.5

Nouro Mikael – Sklyarov Dmitri ½-½
Manninen Marko – Luukkonen Tommi 0-1
Jouhki Yrjö Markus – Nivala Tuomas ½-½
Pääkkönen Timo – Olde Margareth ½-½
Hynninen Juha – Nevanlinna Risto ½-½
Ristoja Samu – Remes Marko 0-1
Ristoja Jan – Paananen Olli-Pekka 1-0
Tumanov Dmitri – Ojasuo Anton ½-½

Gambiitin mitalihaaveille kolaus

Pirteästi kauden aikana esiintynyt Gambiitti lähti päätösviikonloppuun kolmannelta sijalta, ja muiden kierrosten kamppailujen sujuessa suotuisasti sillä oli mahdollisuus varmistaa mitali jo tässä ottelussa.

Kamppailujen alkaessa jyväskyläläisille tuli ylimääräisiä haasteita ajoneuvo-ongelmien vuoksi ja kolmella pöydällä vantaalaisseura sai tämän myötä vielä reilun aikaedun.

Kärkipöydällä valkeilla pelannut KvM Dmitri Sklyarov sai KvM Mikael Nouroa vastaan nopeasti hyvin lupaavan aseman. Etu kasvoi pian ratkaisevaksi, mutta ratkaisuhetkillä Sklyarov painoi liiaksi jarrua ja asema tasoittui. Piste puolitettiin lopulta 48 siirron jälkeen.

KvM Marko Manninen ja FM Tommi Luukkonen pelasivat kuningasintialaisen puolustuksen modernia muunnelmaa, jossa kone luonnollisesti liputti valkealle mukavaa etua — aivan kuten tälle avaukselle on tyypillistä. Kaikki, jotka pelaavat avausta kummilla tahansa väreillä, tietävät kuitenkin totuuden: ihmispelissä asema on useimmiten täysin epäselvä.

Vaiherikkaan alun jälkeen oltiin päädytty seuraavaan asemaan:

Valkealla on hetkellisesti kvaliteetti vähemmän, mutta f7-tornin kiinnitys voittaa sen tietysti ennen pitkää takaisin. Mikäli käytössä olevat siirrot on tallennettu oikein, pelasi Manninen tässä hieman mystiseltä vaikuttavan 31.Rg1:n ja 31.-Lg5! 32.Lxg5? Rxg5:n jälkeen syntynyt loppupeli oli selvästi mustaetuinen.

Tarjolla olisi kuitenkin ollut 31.Lh6! ja esim. 31.-Lg7 32.Lc1! idealla pelata seuraavaksi useissa jatkoissa 33.f4 vaikuttaisi hyvin vahvalta.

Luukkonen realisoi pitkään melko mallikkaasti, mutta pieni lipsahdus tarjosi Manniselle vielä hetkellisesti pelastautumismahdollisuuden.

Valkea pelasi tässä 53.Re2+? ja 53.-Ke3 54.Rg3 Rd2:n jälkeen kamppailu päättyi pian mustan voittoon.

53.Rc2! olisi säilyttänyt vielä hyvät tasapelimahdollisuudet. Esim. jatkossa 53.-e3 54.Kb4 e2 55.Kc3! valkean a-vapaasotilas tarjoaisi hyvää vastapeliä.

Shakkimestari Tuomas Nivalan ja FM Yrjö Markus Jouhkin pelissä mustia nappuloita siirrelleen Jouhkin avaus näytti menneen enemmän tai vähemmän pieleen, sen verran mukavalta Nivalan asema jo suunnilleen 15.siirron paikkeilla näytti.

Parhaiden jatkojen jäätyä tekemättä pääsi Jouhki kohta kuitenkin peliin ja kamppailun käänne lähti seuraavasta asemasta:

Hälytyskellot eivät soineet, sillä pelissä tapahtunut 22.Lxf3? salli vahvan laadunuhrauksen 22.-Txc3!, jonka jälkeen käytännön pelissä asema oli jo mustalle huomattavasti helpommin pelattava.

Helpommin pelattava asema muuttui pian jo voittoa lupaavaksi, mutta mahdollisesti ajan käydessä vähiin oli edessä lisää käänteitä.

Valkean kriittinen asema sai helpotusta mustan valittua tässä siirron 30.-Dxd3+, jonka jälkeen Jouhkilla oli luonnollisesti edelleen etua, mutta huomattavasti kiusallisempi olisi ollut daamit säilyttävä 30.-Dc5. Valkean kroonisesti heikko kuningas aiheuttaisi jatkuvaa päänvaivaa.

Pelissä päädyttiin lopulta kevytupseeriloppupeliin, jossa mustalla oli edelleen puristusta.

Pelisiirto 49.-Kd6? menetti viimeisetkin voitontoiveet valkean 50.a3!:n jälkeen mustan molempien daamisivustan sotilaiden jäädessä nyt  valkean lähetin kohteiksi. Peli päättyi tasan kymmenen siirtoa myöhemmin.

49.-a3! olisi kysynyt valkealta vielä monta kysymystä.

FM Timo Pääkkösen ja NKvM Margareth Olden pelissä valkeilla ollut Pääkkönen sai lupaavia mahdollisuuksia.

17.e6?! oli tässä mahdollisesti hiukan hätiköity. 17.-Lxf4 18.Dxf4 fxe6 19.De5 De8:n jälkeen mustan asema pysyi kasassa ja tasapelistä sovittiin 30.siirron jälkeen.

Kuvioasemassa mieleen tulevat ainakin peliä ylläpitävät vaihtoehdot 17.Re2 tai 17.d4. Kone tarjoaa puolestaan tässä tylyä 17.g4!:ää ja pitää valkean aloitetta käytännössä ratkaisevana.

FM Risto Nevanlinna vaikutti olleen erinomaisesti valmistautunut shakkimestari Juha Hynnisen käyttämään muunnelmaan kuningasintialaisessa puolustuksessa ja sai nopeasti etua.

Valkean etu säilyisi melko vakuuttavana esim. 22.Rd4:llä, mutta pelissä tapahtui varovainen 22.Rd2, joka päästi mustan pinteestä.

Jatkossa Hynninen pelasi aktiivisesti ja onnistui eheyttämään sotilasasemansa. Tornien ja kevyiden upseerien loppupelissä hänelle avautui vielä hyviä mahdollisuuksia tavoitella jopa kokopistettä.

Hynninen pelasi tässä hyvin luonnolliselta vaikuttavan 45.-g5?!:n, mutta se tarjosi Nevanlinnalle 46.Re8!:n jälkeen riittävästi vastapeliä ja peli päättyi tasan 54 siirrossa.

Tornin aktivointi 45.-Tc5! olisi aiheuttanut valkealle runsaasti haasteita. Seuraavaksi voi jatkaa esim. h5:llä ja kutitella h4-mahdollisuudella. Mikäli valkea estäisi tämän pelaamalla itse h4, joutuisi ratsu sen jälkeen valvomaan mustan kuninkaan sisääntuloruutuja g4 ja e4. Lisäksi monessa jatkossa mustalla on suoraviivainen mahdollisuus pelata Tc1–a1 ja edetä a-sotilaallaan.

Kokonaisuutena valkean puolustustehtävä näyttäisi melko vaikealta.

Shakkimestari Samu Ristojan ja Marko Remeksen peli vaikutti pitkään todella hyvältä valkeilla olleelle Ristojalle. Remes sai kuitenkin pidettyä aseman sekavana ja aikapulassa tapahtunut romahdus käänsi koko kamppailun ylösalaisin. Korttitalo hajosi ja Remes korjasi maukkaan ja tärkeän pisteen joukkueelleen.

Olli-Pekka Paanasen ja FM Jan Ristojan pelissä valkeilla pelanneen Paanasen aseman yksinkertaistukseen pyrkineet vaihdot eivät johtaneet toivottuun tulokseen. Vanhempi Ristojien veljeksistä nappasi otteen, eikä enää hellittänyt vaan korjasi pisteen.

Viimeisen pöydän peli Tumanov–Ojasuo sovittiin tasapeliksi asemassa, jota mustilla pelanneen Ojasuon olisi varmaankin kannattanut jatkaa. Toki aikatilannetta tietämättä en halua asiaa liikaa arvostella.

SalSK – TammerSh 5-3

Kiik Kalle – Köykkä Pekka ½-½
Hartikainen Markku – Ahvenjärvi Jani 0-1
Valkama Eero – Penttinen Jarkko ½-½
Westerinen Heikki – Pönniö Toni 1-0
Rehn Ralf – Martinec Tamas 1-0
Heino Pessi – Lehtioksa Jorma 1-0
Pelto Juho – Sorvari Jarmo ½-½
Haapasalo Jukka-Pekka – Multanen Jimi ½-½

Toivoa salolaisille

Tiukassa putoamistaistelussa pisteitä tarvinnut Salon Shakkikerho venyi vahvaan suoritukseen Tammer-Shakkia vastaan.

Kärkipöydällä mustilla pelannut KvM Kalle Kiik vastasi KvM Pekka Köykän 1.d4-avaukseen hieman harvinaisemmalla tavalla. Siirtovaihdoin olisi voitu päätyä myös “normaaliin” Benoniin, mutta Kiik kehitti ratsunsa poikkeuksellisesti e7:ään. Tätä ideaa käytti aikoinaan usein myös kesällä 2024 edesmennyt FM Asko Hentunen.

Seurauksena oli terävä asema, jossa Kiik uhrasi aluksi laadun ja pian perään lisääkin materiaalia. Köykkä selvisi syntyneistä sotkuista erinomaisesti, mutta asema muuttui aikapulassa vaikeasti hallittavaksi, ja pian kokopisteestä pelasikin Kiik. Lopulta kova kamppailu päättyi 40. siirron lisäaikojen jälkeen tasapeliin siirtojentoistolla.

FM Jani Ahvenjärvi oli tälläkin kaudella tamperelaisten luottopelaaja ja pelasi loppuun asti jopa KvM-kiinnityksestä. Jani on teknisesti erittäin taitava ja hänellä on luontainen kyky löytää nappuloilleen usein ne parhaat paikat. Tällä kertaa hän pääsi esittelemään osaamistaan FM Markku Hartikaista vastaan.

   [Event "SalSK - TammerSh"]  [Site "?"]  [Date "2026.03.14"]  [Round "10.2"]  [White "Hartikainen, Markku"]  [Black "Ahvenjärvi, Jani"]  [Result "0-1"]  [Annotator "ponni"]  [ECO "C45"]  [WhiteFideId "-1"]  [BlackFideId "-1"]  [PlyCount "102"]  [GameId "2291505921592214"]  [EventDate "2026.??.??"]   {[%evp 0,131,23,30,22,13,30,19,14,14,9,4,9,-6,-3,6,0,0,24,-5,-3,-39,-19,-29,-12,35,15,-5,27,52,52,63,55,33,61,34,24,11,1,6,35,28,21,-15,-5,-51,-17,0,49,16,36,53,73,47,58,20,79,1,1,-1,1,-37,-31,-85,-49,-80,-61,-67,-32,-35,-146,-119,-150,-126,-151,-108,-95,-96,-92,-93,-71,-73,-16,-77,-30,-46,-16,-31,-1,-1,-1,1,-1,0,-1,0,0,-1,0,-1,1,-77,21,13,0,36,1,21,1,1,58,51,153,1,26,1,34,1,49,36,44,33,36,33,40,46,46,72,42,47,45,61,41,33]} 1. e4 e5 2. Nf3 Nc6 3. d4 exd4 4. Nxd4 Nf6 5. Nxc6 bxc6 6. e5 Qe7 7. Qe2 Nd5 8. h4 $5 {Tätä mielenkiintoista siirtoa käytti aikoinaan runsaasti luovasta pelityylistään tunnettu SM Aleksandr Morozevitš.} f6 {Mustilla on kokeiltu tässä myös mm.} (8... Qe6) (8... a5) (8... d6) 9. exf6 (9. c4 $5 {on toinen vaihtoehto}) 9... Nxf6 10. Be3 Qe6 11. g3 Be7 12. Bh3 Qe5 $6 {Aktiivinen yritys, mutta jatkosuunnitelman kanssa ei täysin toimiva idea.} (12... Qf7 {saattoi olla tässä hieman turvallisempi ja tarkempi.}) 13. Nc3 Nd5 $2 14. Nxd5 cxd5 15. Bg5 $2 {Valkea pelaa liian varovaisesti ja antaa etunsa kuivua.} (15. O-O {ja nyt esim.} d4 (15... c6 16. Qd3) 16. Qf3 dxe3 17. Qxa8 {olisi ollut valkealle edullista.}) (15. O-O-O {olisi koneen mielestä paras, mutta tällöin tulisi arvioida oikein myös sitä seuraavat sotkut. Esimerkkijatko} Rb8 16. c3 Ba3 17. Rd2 O-O 18. Qd3 Ba6 $1 {on ainakin omaan silmääni melkoinen soppa.}) 15... Qxe2+ 16. Kxe2 h6 17. Bf4 d6 18. Bg2 Be6 19. Kd2 Bf6 20. Rae1 Kd7 {Asema on muuttunut mustalle hyvin miellyttäväksi ja seuraavan siirron jälkeen suorastaan edulliseksi.} 21. c3 $2 (21. b3 {olisi jarrutellut mustan peliä d-sivustalla.}) 21... Rab8 22. b3 a5 $1 {tyypillinen idea tällaisessa sotilasasemassa.} 23. h5 a4 24. Rb1 axb3 25. axb3 d4 26. c4 Bf5 27. Bh3 (27. b4 $1 {on koneen ehdottama mielenkiintoinen kvaliteetinuhraus.} {esim.} Bxb1 28. Rxb1 c6 29. b5 $1 {näyttäisikin antavan valkealle vastapeliä. Toki jatko ei ole pakottava ja mustalla on 28.siirrossa muitakin mahdollisuuksia.}) 27... Bxh3 28. Rxh3 Ra8 29. Kd3 Ra3 30. Bc1 Ra2 31. Bd2 c5 32. g4 Kc6 33. f4 d5 34. cxd5+ Kxd5 35. g5 hxg5 $6 ({Etu säilyy toki tämänkin jälkeen, mutta} 35... Be7 $1 {ei olisi sallinut valkean muodostaa vapaasotilasta h-linjalle.}) 36. fxg5 Be5 37. h6 g6 38. h7 $1 Rf8 39. Re1 Bh8 40. Re7 {Hyvin yllättäen tämän jälkeen puolustusta ei enää ole. Valkeaa ei toki voi moittia siitä, ettei hän löytänyt aseman parasta siirtoa} (40. Ke2 {ja nyt esim.} Rf5 41. Kd1 {säilyttäisi vielä hyviä puolustusmahdollisuuksia.}) 40... Rf2 41. Re2 Rb2 $1 42. Rxf2 Rxb3+ 43. Ke2 Rxh3 44. Rf7 Rh2+ 45. Ke1 Be5 46. Ba5 Ke6 47. Rb7 c4 48. Bd8 c3 49. Re7+ Kd6 50. Rxe5 c2 51. Bc7+ Kc6 $1 0-1   

FM:t Jarkko Penttinen ja Eero Valkama pelasivat hyvin korrektin pelin ja korrekti shakkipelihän päättyy tietenkin tasan!

Oman viikonloppuni Via Dolorosa alkoi pelillä todellista shakkilegendaa, SM Heikki Westeristä vastaan. Valitsin mustilla sisilialaisen puolustuksen Alapinin muunnelmassa hieman harvinaisemman pelitavan (1.e4 c5 2.c3 d5 3.exd5 Rf6!?), mutta valmisteluni olivat hyvin vaatimattomat ja sen sijaan että olisin yllättänyt kokeneen vastustajani, yllätin lähinnä itseni ja olin pian melkoisesssa jurmeesssa.

Kuin ihmeen kaupalla sain vielä mahdollisuuden.

Valkeilla ollut Westerinen pelasi tässä hieman hätäisesti 39.Tdxc6? bxc6 40.Txc6. Laadunuhraus on toki näyttävä ja houkutteleva, mutta mielestäni sillä ei ollut kiirettä.

Kuuluisa 40.siirto! En voi syyttää edes aikapulaa, sillä kellossani oli muistaakseni n. 5 minuuttia tähän viimeiseen siirtoon ennen lisäaikoja.

Pelasin onnettoman 40.-Tb7?? ja lähdin kaikessa rauhassa kävelemään kohti hotelli helpotusta kunnes ymmärsin mitä tuli tehtyä.

Olisi tietenkin pitänyt pelata 40.-Ke7!, joka antaisi hyvät tasapelimahdollisuudet: esim. 41. Kf2 (41.Tc7 Kd6! 42.Tc8 Ke7! ja seuraavaksi mahdollisesti jos sallitaan 43.-Tb7) 41.-Txd7 42. Rxd7 Kxd7 43.Txa6 Tc8! 44. Ta7+ Ke6 45.Txg7 Txc3 ja tarkasti pelaten mustan pitäisi selviytyä.

Peli päättyi 40.-Tb7??:n jälkeen muutamassa siirrossa, kun täydellisessä tiltissä nopeutin loppua vielä melkoisella sokeudella. Tämä oli kuitenkin vasta alkua karmealle viikonlopulleni…

Tamás Martinecin ja Ralf Rehnin pelissä kamppailu näytti olleen täysin valkeilla olleen Martinecin hyppysissä. Valitettava lipsahdus pilasi kuitenkin hetkessä kaiken ja mustilla pelannut kokenut shakkimestari käytti tilaisuuden hyväkseen.

Jorma Lehtioksan ranskalainen puolustus koki pahan haaksirikon Pessi Heinon käsittelyssä ja kahdella viimeisellä pöydällä nähtiin tasapelit.

Jarmo Sorvarilla näytti olevan loistavia voitonmahdollisuuksia Juho Peltoa vastaan, mutta sitten tapahtui jotakin outoa.

Pelissä tapahtui 43.g6?? Ke7 44.g7 Kf7 ja musta oli parissa siirrossa voittanut valkean uhkaavan vapaasotilaan. Kamppailu päättyi tasan 61 siirrossa.

Valkea voittaisi kuvioasemassa aktivoimalla kuninkaansa (tästä on ollut puhetta aiemminkin tällä liigapalstalla!).

Esimerkkijatko voisi olla 43.Kf2 ja jos musta työntäisi nyt omaa vapaasotilastaan 43.-b3, niin 44.g6! Ke7 45.g7 Kf7 46.Le6+ Kxg7 47.Lxd5

Mustan asema olisi tässä luonnollisesti täysin hävitty. B-vapaasotilas ei liiku, ja lähetti pysyy passiivisena, ellei sotilasta uhrata. Jos taas sotilas annetaan, valkean tehtäväksi jää vain huolehtia siitä, ettei musta pääse uhraamaan lähettiään edullisesti d-sotilaaseen.

Nykyisin liigalaudoilla harvemmin nähty shakkimestari Jukka-Pekka Haapasalo onnistui neutraloimaan todellisen superkauden pelanneen Jimi Multasen. Itse asiassa, jos pelissä oli jommallakummalla mahdollisuuksia, ne olivat valkeilla pelanneella Haapasalolla.

15.3.2026

Gambiitti – VammSK 4-4 

Nouro Mikael – Meshkovs Nikita 0-1
Manninen Marko – Kantans Toms 0-1
Jouhki Yrjö Markus – Pohjala Henri ½-½
Pääkkönen Timo – Torkkola Henri ½-½
Hynninen Juha – Kauko Jussi 1-0
Ristoja Samu – Paldanius Pekka 1-0
Ristoja Jan – Salonen Mikko ½-½
Tumanov Dmitri – Pihlajamäki Seppo ½-½

Gambiitti varmisti pronssimitalit!

Päätöskierroksella pelattiin edelleen kaikista mitaleista ja Gambiitti oli yksi mitalin syrjässä kiinni olleista.

Kärkipöydällä Meshkovs pelasi vakuuttavan pelin ja käänsi näennäisesti melko simppelin aseman nopeasti edukseen voittaen hallitusti.

Toisella pöydällä Marko Mannisen mukava asema Toms Kantansta vastaan kääntyi puolestaan hetkessä päälaelleen, eikä suurmestari enää taakseen katsonut.

Henri Pohjala ja Yrjö Markus Jouhki olivat yhtä mieltä siitä, että tällä kaudella oli jo pelattu tarpeeksi ja toistivat siirtoja jo varhain tasapelin arvoisesti.

Timo Pääkkösen ja Henri Torkkolan peli oli lopulta ottelun viimeisenä päättynyt ja mitalin Gambiitille varmistanut kamppailu.

Torkkola punnersi mustilla melko varhain paremmalle puolelle.

Torkkola katsoi, että parhaat voitontoiveet ovat loppupelissä lähettiparilla lähettiä ja ratsua vastaan ja pelasi 25.-Dxc1+ 26.Dxc1 Txc1+ 27.Kxc1 g6. Tämän loppupelin Pääkkönen puolusti kuitenkin helponoloisesti tasapeliksi.

Toinen mahdollisuus olisi tietenkin ollut säilyttää vielä daamit laudalla pelaamalla 25.-Db6 tai 25.-Da7, valkean asemassa kun saattaisi olla daamille sopivia hyökkäyskohteita.

Hynninen korjasi Kaukoa vastaan pisteen monimutkaisen kamppailun jälkeen valkeilla pelanneen Kaukon tehtyä epämukavassa, mutta edelleen pelikelpoisessa asemassa hieman liian ronskin ratkaisun.

Valkean 31.Lxh6?? Lxh6 32.Rf6+ Kg7 33.Rxe8+Lxe8 johti suoraan häviöasemaan. Mustalla on toki aavistuksen mukavamman oloinen asema, mutta esim. 31.Ta1:n jälkeen peli olisi edelleen täysin kesken.

Samu Ristojan ja Pekka Paldaniuksen kamppailu oli pitkään melko tasainen, mutta lopulta mustilla pelanneen Paldaniuksen pienet epätarkkuudet antoivat Ristojalle etua. Asema säilyi kuitenkin puolustuskelpoisena ennen kohtalokasta ratkaisua.

45.-Te8?? johti 46.Txe8 Kxe8 47.Kg3:n jälkeen suoraan hävittyyn sotilasloppupeliin, sillä valkean kuninkaan tuloa g5:een ja h4+g4-ideaa ei voi oikein estää, koska 47.-g5 48.h4 tietenkin voittaisi. 45.-c6 olisi tarjonnut vielä puolustusmahdollisuuksia.

Mustilla pelanneen Jan Ristojan asemallinen sotilaanuhraus tarjosi täysin riittävän kompensaation Mikko Salosta vastaan, ja halutessaan hän olisi voinut pakottaa tasapelin jo varhain. Asema oli kuitenkin sen verran turvallinen, että hän päätti jatkaa peliä.

Tilanne pysyi pitkään tasapainossa, mutta yksi väärä ratkaisu olisi voinut osoittautua kohtalokkaaksi.

27.-Rxd3+ 28.Lxd3 Tg4:n jälkeen mustan aktiviteetti pitäisi aseman edelleen selkeästi tasapainossa. Pelissä tapahtui 27.-Txe2? ja 28.Rxe5? Txe4 29.Rf3 Tf4 jälkeen pelaajat sopivat tasapelistä.

Valkealta jäi kuitenkin käyttämättä makoisa mahdollisuus 28.Txe2! Rxd3+ 29.Kd2 Rf4 30.Tf2

Tällaisia epätasapainoisia loppupelejä ei ole aina helppo arvioida, mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää, että torni ja laitasotilas toimivat usein paremmin kuin kaksi eri paria olevaa kevytupseeria. Tässä asemassa mustan olisi vaikea koordinoida nappuloitaan puolustamaan samaan aikaan valkean vapaasotilasta kuningassivustalla ja estämään tornin mahdollinen penetraatio daamisivustalle.

Oman lisämausteensa tuo myös se, että h-linjalla on kaksi sotilasta.

Seppo Pihlajamäen mustilla valitsema skandinaavinen puolustus toimi erinomaisesti Dmitri Tumanovia vastaan. Hän tasoitti helposti ja kun Tumanov innostui revittelemään hieman liikaa, oli tarjolla enemmänkin.

Pelissä tapahtunut 33.-Dxb4 oli turvallinen ratkaisu, mutta loppupelissä valkean parempi kevytupseeri tarjosi tasapeliin riittävän vastapelin.

Dynaaminen 33.-c5! olisi antanut mustalle lupaavia mahdollisuuksia: esim. 34.Dxb5 cxd4 35.cxd4 Df4! ja valkean puolustustehtävä olisi heikkoine sotilaineen hyvin epämukava.

MatSK – TammerSh 6.5-1.5

Keinänen Toivo – Ahvenjärvi Jani ½-½
Larkin Vladyslav – Penttinen Jarkko 1-0
Wartiovaara Oliver – Pönniö Toni 1-0
Aalto Patrik – Martinec Tamas ½-½
Lahdelma Henri – Sorvari Jarmo 1-0
Lehtivaara Petri – Multanen Jimi ½-½
Kivistö Mikko – Moisio Miska 1-0
Tiitta Sauli – Ruusunen Onni 1-0

MatSK mukaan kultataisteluun!

Matinkyläläisten ja tamperelaisten ottelussa panokset olivat selvät. Matinkylä taisteli edelleen mestaruudesta – tosin siihen tarvittiin hieman ulkopuolista apua, josta myöhemmin tässä artikkelissa – kun taas tamperelaisilla oli panoksena pientä poikkeusta lukuun ottamatta lähinnä mahdollinen maine ja kunnia.

Tämä mainittu poikkeus oli kärkipöydän pelissä Ahvenjärvi-Keinänen. Ahvenjärvellä oli nimittäin epävirallisten tietojen mukaan yhä mahdollisuus KvM-kiinnitykseen, mutta se edellytti, ei enempää eikä vähempää kuin juuri tämän pelin voittoa.

Musta on viimeksi pelannut 24.-Lxa3 ja 25.bxa3 fxe5:n jälkeen asema olisi tasainen ja molemmille pelikelpoinen. Ahvenjärvi valitsi tässä kuitenkin 25.Lxf6+:n ja 25.-gxf6 26.bxa3 f5:n jälkeen tilanne oli myös tasainen.

Valkealla oli kuitenkin tehokas 25.Ld4!, joka olisi tarjonnut etua: 25.-Lb4 (mitä muutakaan? Esim. 25.-e5? 26.Rd5+ Kf7 27.Lc3+-) 26.Ra2! La5 27.Lc5+ ja mustalla olisi jo merkittäviä haasteita.

Molemminpuolisessa aikapulassa puolestaan Keinänen sai mahdollisuutensa.

Valkean asema pysyi pelikelpoisena esim. kylmäverisellä 34.Ka1:llä, mutta Ahvenjärven valinta oli 34.Rxb5? ja 34.-c3+ 35.Ka1 cxd2 36.Rbc3 Tg8!:n jälkeen peli näytti jo kääntyvän mustalle.

Keinänen joutui kuitenkin pelaamaan seuraavat siirrot käytännössä pelkällä 30 sekunnin inkrementillä ja 40.siirron lisäaikojen tullessa kelloon laudalla oli jälleen tasavoimainen asema.

Viimeinen oljenkorsi tuli kuitenkin vielä kertaalleen tarjolle.

Valkean oli tietenkin tässä mahdollista pakottaa jo suoraan tasapeli: 45.Rg7+ Ke7 46.Rf5+ jne.

Pelisiirron 45.Txd8+?? pitäisi sen sijaan hyvin yllättäen hävitä!

Muutaman siirron kuluttua tultiin kriittiseen asemaan:

Keinänen pelasi tässä hyvin luonnollisen 48.-Kc7:n, mutta se taitaa menettää voiton!

Peliä ilman konetta skrollatessa tätä oli hyvin vaikeaa ainakin itseni tajuta (ei toki varmaan yllätä ketään!), mutta samainen masiina kertoo myös voittoidean: 48.-Re5! (myös 48.-Ld5:llä voi aloittaa). Esimerkkimuunnelma: 49.Rbd2 (esim. 49.Rc3 Lg2 häviää suoraan) 49.-Ld5.

Musta laittaa seuraavaksi ratsunsa c4:ään, jonka jälkeen f2-sotilas maksaa valkealle upseerin ja seurauksena on mustan tekninen voittoasema.

Pelissä päädyttiin lopulta siirtojentoistoon 56.sirron jälkeen.

Toisella pöydällä Penttinen pysyi mustilla hyvin Larkinin kyydissä. Yhdestä väärästä ratkaisusta alkoi kuitenkin alamäki.

Musta pelasi nyt 22.-Lxd5?!, joka antoi valkealle kiusallisen puristuksen jatkossa 23.Txd5 Te8 (23.-Lf8 24.Txe5) 24.Rf5 Lf8 25.Tc7 ja ukrainalainen vei värinsä voittoon 42 siirrossa.

Pelissä tapahtunutta ideaa olisi kuitenkin voinut parantaa pelaamalla 22.-Lf8! ja nyt esim. 23.Tcd3 Lxd5 24.Txd5 Txd5 25.Txd5 (25.Dxd5 saa myös vastauksen 25.-Dc6!) 25.- Dc6! ja asema olisi edelleen hyvin tasainen.

Totesin aiemmin tässä artikkelissa Oliver Wartiovaaran olevan pelaaja, jota vastaan on todella vaikea valmistautua. Omalla kohdallani tämä johti siihen, etten nähnyt valmistautumista lainkaan mielekkäänä.

Ongelmaksi muodostui se, että valitsin avausmuunnelman, jota en itsekään tuntenut kovin hyvin – ja jouduin maksamaan siitä kovan hinnan. Hävisin erittäin yksipuolisen pelin, jossa ei oikeastaan ole mitään seliteltävää. Pelasin yksinkertaisesti todella huonosti. Lopussa tapahtuneella nappulan syötöllä ei enää ollut ratkaisevaa merkitystä, sillä asemani oli jo siinä vaiheessa täysin hävitty.

Oliveria ei toki olisi ollut helppoa haastaa muutenkaan – niin kova pelaaja hän on – mutta olisin halunnut saada aikaan edes siedettävän taistelun. Nyt kävi pitkälti samoin kuin edellisessä kohtaamisessamme vuoden 2023 SM-kisojen avauskierroksella.

FM Patrik Aallon ja Tamás Martinecin pelissä tultiin valkeilla pelanneen Aallon 12.siirron jälkeen seuraavaan asemaan:

Musta näyttäisi olevan muutaman tarkan siirron päässä tasoituksesta, mutta houkutteleva pelisiirto 12.-Le4?! (paikallaan oli 12.-Rcd7) antoi mahdollisuuksia valkealle.

Kamppailu jatkui 13.Dd2 Db7 14.Rc3 Lc6.

Pelissä tapahtunut 15.b4?! (yksinkertaisesti 15.Tac1 ja mustalla olisi ongelmia: esim. c-linjaa pitkin uhkaisi erilaisia taktiikoita) auttoi mustaa ja kun jatko oli 15.-Rcd7 16.a3 Le7 17.Re1?!, pääsi Martinec pian jo paremmalle puolelle.

Myöhemmin tapahtuneet vaihdot helpottivat valkean puolustusta ja tasapelistä sovittiin 45 siirrossa.

Sorvarin ja Lahdelman peli eteni pitkään melko tasaisissa merkeissä. Ratkaisu nähtiin opettavaisessa torniloppupelissä.

Valkeilla pelaava Sorvari valitsi tässä valitettavasti häviävän 39.Txe6:n ja Txh2 40.Te7 Kxa4 41.Txg7 b5:n jälkeen musta voitti melko suoraviivaisesti.

Kuvioasemassa 39.h4 olisi tarjonnut edelleen hyvät tasapelimahdollisuudet. Esim. 39.-Ta2 40.Txe6 (vasta nyt!) Txa4+ 41.Kf3 ja seuraavaksi Te7 vaikuttaisi antavan riittävästi vastapeliä.

Tammer-Shakin liigakauden tähtipelaaja Jimi Multanen onnistui pitämään tasapelin mustilla nappuloilla Matinkylän kokenutta FM Petri Lehtivaaraa vastaan ilman suurempia vaikeuksia. Itse asiassa vaikutti siltä, että Lehtivaara oli se, joka sai olla tyytyväinen puoleen pisteeseen, sillä pelissä syntynyt loppupeli vaikutti monessa kohtaa Multaselle hyvin lupaavalta.

Katsotaan mahdollisesti pelin viimeinen hyvin kriittinen kohta.

Multanen pelasi tässä 32.-Rc7?!, mutta paljon tehokkaampi olisi ollut 32.-Rg5!, jolloin valkea saisi jo olla hyvin tarkkana. Esim. 33.Rc4 Rh3 34.Kf1 (uhkasi 34.-Rg1+) Ke6 ja Lehtivaaralla olisi ollut tiedossa melko epäkiitollinen puolustustehtävä.

Miska Moision ja Mikko Kivistön välinen peli oli varsin räväkkä. Valkeilla pelannut Moisio sai alussa omat mahdollisuutensa, mutta tällä kertaa kokemus ratkaisi: Kivistö pelasi kriittisillä hetkillä tarkemmin ja käänsi pelin edukseen.

Sama pätee myös viimeisen pöydän peliin Sauli Tiitan ja Onni Ruususen välillä. Tässäkin kamppailussa peli olisi voinut kääntyä toiseenkin suuntaan, mutta terävä asema vierähti lopulta valkeilla pelanneen Tiitan eduksi.

MatSK 2 – RaahLi 2-6

Ebeling Mika – Sammalvuo Tapani 0-1
Kurkijärvi Mikko – Kauppila Osmo ½-½
Tolonen Mikko – Pitkäaho Aki ½-½
Rauramaa Julius – Pitkäaho Arto ½-½
Nieminen Kari – Haataja Riku ½-½
Kokkonen Lassi – Paasi Ossi 0-1
Sääskilahti Lauri – Kallunki Konsta 0-1
Kaskinen Timo – Lauronen Timo 0-1

Raahe päätti kautensa murskavoittoon

Kärkipöydällä valkeilla pelannut Sammalvuo sai Ebelingiä vastaan mukavan puristuksen daamisivustalla, mutta mustalle avautui hetkellinen mahdollisuus vastapeliin.

Pelissä tapahtunut 20.-Lf7? antoi valkealle ns. kaupungin avaimet jatkossa 21.cxd5 exd5?! (pienempi paha oli 21.-cxd5) 22.Tc5! ja 1-0 35. siirrossa.

20.-dxc4! olisi kuitenkin tarjonnut vielä mustallekin peliä: esim. 21.Dxc4 Lf7 22.Dc5 Kf8 ja musta pelaa sopivalla hetkellä vapautussiirron e5 tai 21.Txc4 e5!

Mikko Kurkijärven ja Osmo Kauppilan peli päättyi tasapeliin 24.siirrossa, mutta sitä ennen molemmilla oli hyviä mahdollisuuksia.

Mustan avaus on onnistunut hyvin, mutta asema on terävä ja nyt tapahtunut 14.-Tae8? johti jatkossa 15.Dd2 h6 16.Rb4! ongelmiin. Sekavan sopan jälkeen Kauppila onnistui kuitenkin pelastautumaan kuivin jaloin remissiin.

Kuvioasemassa vahva olisi ollut 14.-Rxd5!, jolloin valkean asema olisi jo vaarassa romahtaa. Musta uhkaa tietenkin seuraavaksi lyödä yksinkertaisesti c3:een rikkoen valkean kuningasaseman ja jos 15.Rxd5 Dxd5, niin sekä g5-lähetti että a2-sotilas roikkuisivat. Myös 15.-Rb4 olisi joissakin jatkoissa kiusallinen tuikkaus.

Kolmannella pöydällä kohtasivat ranskalaisen puolustuksen spesialistit Aki Pitkäaho ja Mikko Tolonen, ja laudalla nähtiin – kuinka ollakaan – ranskalainen puolustus. Terävän teoriamuunnelman hallitsi tällä kertaa paremmin mustilla pelannut Tolonen, joka olisi hyvin voinut jatkaa peliä tasapelistä sovittaessa 22. siirron jälkeen.

Ranskalaisspesialistiksi voidaan laskea myös raahelaisten nelospöydällä pelannut Arto Pitkäaho, mutta tällä kertaa hänen luottoavauksensa ei toiminut kovin hyvin Julius Rauramaata vastaan. Pienellä tarkkuudella Rauramaa olisi voinut aiheuttaa Pitkäaholle merkittäviä vaikeuksia. Nyt tuloksena oli pisteen puolitus.

Riku Haatajan ja Kari Niemisen pelissä mustilla pelannut Nieminen sai liigan “vakiotuloksensa” tällä kertaa melkoisen spagaatin kautta, sillä hänellä oli pitkään selvä häviöasema. En ole myöskään varma, mitä olisi tapahtunut, jos peliä olisi jatkettu tasapelistä sovittaessa.

Ossi Paasin voittoa Lassi Kokkosesta en lähde kommentoimaan, sillä tätä kirjoittaessa käytössäni olevien pelisiirtojen pohjalta on hankala sanoa mitään.

Konsta Kallungilla kävi tuuri pelissään Lauri Sääskilahtea vastaan. Sääskilahden avaus mustilla onnistui erinomaisesti ja hänellä oli pitkään loistava asema. Hieman tarpeettomat vaihdot helpottivat kuitenkin Kallunkia ja lopulta päädyttiin tasaiseen sotilasloppupeliin.

Sotilasloppupelit ovat tunnetusti hankalia ja vaativat kärsivällisyyttä. Tässä pelissä tasapeli olisi todennäköinen, jos musta pelaisi esimerkiksi 46.-b5 ja siirtelisi kuningastaan f7–e6 koskematta tarpeettomasti kuningassivustan sotilaisiin. Huomattakoon, että 46.-Kf6 ei ole kannattavaa, koska 47.g5+! johtaisi valkean voittoon.

Pelisiirron 46.-h5? jälkeen kamppailu päättyi tylysti: 47.f5+! Kf6 (47.-gxf5 48.gxh5 ja kaukaisempi vapaasotilas ratkaisee) 48.fxg6 hxg4 49.h5 1-0

Timo Kaskisen ja Timo Laurosen pelissä mustilla pelanneella Laurosella oli hyvät mahdollisuudet ratkaista kamppailu jo varhaisessa vaiheessa. Piste tuli kuitenkin lopulta pitkän kaavan kautta lähetillä ja ratsulla tehdyllä matilla. Tällä kertaa matintekoa helpottivat toki monet pienet yksityiskohdat.

HSK – TuTS 3-5

Cattaneo Marco – Sipilä Vilka ½-½
Norri Joose – Sorsa Nuutti ½-½
Binham Timothy – Topi-Hulmi Teemu 0-1
Puittinen Mika – Linden Lari ½-½
Uimonen Matti – Lindholm Jere 0-1
Vesa Mikke – Pihlajasalo Hannu ½-½
Sinitsyn Anton – Tuominen Matias 1-0
Kaitaranta Sameli – Tuominen Tanja 0-1

Turkulaisille päätöskamppailusta täydet pisteet

Sipilän ja Cattaneon peli päättyi siirtojentoistoon jo 16. siirrossa, mikä on tuomarin hyväksynnällä liigan sääntöjen mukaan sallittua. Tulosta, ja erityisesti tapaa, jolla se syntyi, voidaan pitää pienoisena yllätyksenä, sillä Sipilä tunnetaan kamppailullisuudestaan.

Myös Norrin ja Sorsan peli päättyi nopeasti tasapeliin. Loppuasema vaikutti kuitenkin edelleen varsin mukavalta valkeilla pelanneelle Norrille.

Timothy Binhamin sysimusta viikonloppu sai jatkoa, kun hän kärsi jo viikonlopun toisen miniatyyrimittaisen tappion, tällä kertaa Teemu Topi-Hulmia vastaan.

Mika Puittisella oli pitkään erinomaisia mahdollisuuksia Lari Lindeniä vastaan, mutta pienet epätarkkuudet kuivattivat aseman ja tasapelistä sovittiin 37 siirrossa.

Matti Uimosen valitsema skandinaavisen puolustuksen ”pankkiirimuunnelma” (1.e4 d5 2.exd5 Dxd5 3.Rc3 Dd8) ei tällä kertaa toiminut toivotusti, vaan valkeilla pelannut Jere Lindholm oli kuskin paikalla koko pelin ottaen vakuuttavan voiton.

Mikke Vesan ja Hannu Pihlajasalon peli päättyi lyhyeen tasapeliin siirtojentoistolla, mutta se olisi hyvin voinut päättyä muuhunkin lopputulokseen.

Musta teki kuvioasemassa ikuisen shakin shakkailemalla g4- ja f3-ruuduista.

Tarjolla oli kuitenkin isompikin potti. 13.-0-0! tai 13.-g5! näyttävät nimittäin molemmat murskaavilta. Mustalla on käytännössä kaikki aika maailmassa, sillä valkean kehitys on pahasti jäljessä, eikä esimerkiksi daami osallistu lainkaan puolustukseen.

Anton Sinitsyn hoiti mustilla pisteen Matias Tuomista vastaan asemallisen tehokkaasti pelissä, jossa pienet edut hiljalleen kumuloituivat.

Sameli Kaitarannan ja Tanja Tuomisen pelissä ratkaisu nähtiin vasta sotilasloppupelissä.

Valkean asema näyttää huolestuttavalta, mutta tasapelimahdollisuudet ovat edelleen olemassa.

Mustan sotilaita ei tietenkään voi pysäyttää, joten katse pitäisi suunnata kohti omaa valttikorttia, f-vapaasotilasta! 52.Kg5 tai 53.Kh5 tukisivat sen matkaa daamiksi.

Näistä 53.Kh5 on tarkempi, koska tällöin mustan c-sotilas ei korottuisi shakilla. Esimerkkimuunnelma: 53.-c4 54.f6 c3 (jos 54.-Ke6 55.Kg6 auttaa f-sotilaan daamiksi) 55.f7 c2 56.f8D c1D ja daamiloppupelissä on toki vielä pelattavaa, mutta valkealla olisi hyvät puolustusmahdollisuudet.

Pelissä tapahtunut 52.Kf3? hävisi suoraan jatkossa 52.-c4 53.Ke3 Kd6 54.Kd2 e4 55.Ke3 c3 jne.

SalSK – JyS 4-4

Kiik Kalle – Sklyarov Dmitri ½-½
Hartikainen Markku – Luukkonen Tommi ½-½
Valkama Eero – Nivala Tuomas 1-0
Westerinen Heikki – Olde Margareth ½-½
Rehn Ralf – Nevanlinna Risto 0-1
Heino Pessi – Remes Marko ½-½
Pelto Juho – Paananen Olli-Pekka ½-½
Närhi Kimmo – Ojasuo Anton ½-½

Salolaisten taistelu ei riittänyt

SalSK:n ja JyS:n ottelun panos oli selvä: salolaisten oli ehdottomasti voitettava ottelu riittävän suurella marginaalilla säilyäkseen sarjassa.

Sklyarov ja Kiik tunnetaan siitä, että heidän peleissään nähdään harvoin avausteorian kuumimpia ja terävimpiä variantteja. Tämäkään peli ei ollut poikkeus, vaan laudalla nähtiin harvinainen muunnelma daamigambiitista (1.d4 d5 2.Rf3 Lf5 3.c4 e6 4.Rc3 Rc6 jne.).

Suurempaa draamaa ei saatu aikaiseksi ja piste puolitettiin 36 siirrossa.

Hartikainen ja Luukkonen sen sijaan pyöräyttivät sisilialaisen Grand Prix-muunnelmassa melkoisen jännitysnäytelmän. Peli sähköistyi jo aikaisin valkeilla pelanneen Hartikaisen uhrattua upseerin. Korvauksena ”piesistä” oli aluksi kolme sotilasta ja mustan hieman ongelmallinen kehitys.

Pian sotilaita oli korvauksena jo neljä ja tuskin kovinkaan moni olisi seuraavassa asemassa veikannut lopputulokseksi muuta kuin valkean voittoa:

Tommi on luovan ja räväkän pelityylinsä lisäksi kuitenkin myös todella kova kamppailija (siitä on palstanpitäjälläkin omakohtaisia kokemuksia!) ja suunnilleen 40.siirron paikkeilla hänellä olikin jo riittävästi vastapeliä. Peli päättyi lopulta tasan 75 siirron taistelun jälkeen.

Seuraavilla pöydillä Eero Valkama hieroi pitkän kaavan mukaan pisteen Tuomas Nivalasta, kun taas Heikki Westerinen ja Margareth Olde tasasivat pisteen pelissä, jossa molemmilla oli omat hetkensä.

Ralf Rehnin avaus osoittautui tällä kertaa liian uhkarohkeaksi. Risto Nevanlinna jyräsi tyylikkään pisteen, vaikka mukaan taisi pieni kauneusvirhe mahtuakin.

Marko Remes sai mustilla loistavia mahdollisuuksia Pessi Heinoa vastaan.

Pelissä tapahtui 23.-Txf2? ja 24.Dxf2 Td2 25.Dg3? (parempi oli 25.h4!) 25.-De3+ 26.Kh1 f6:n jälkeen mustalla oli edelleen etua.

Kuvioasemassa valkean vitsit olisivat kuitenkin olleet hyvin vähissä siirron 23.-Td1+! jälkeen: Esim. 24.Tf1 T8d2! ratkaisevin hyökkäyksin ja 24. Txd1 Txd1+ 25.Tf1 Lh3! 26.Df2 Td2! -+

Heino taisteli lopulta tasapeliin suurien vaikeuksien jälkeen.

Olli-Pekka Paananen oli suorastaan murskaamassa Juho Peltoa, mutta liiallinen varmistelu kalkkiviivoilla päästi vastustajan pinteestä puolustuskelpoiseen tornien ja kevyiden upseerien loppupeliin.

Muutamia mahdollisuuksia Paanaselle tarjoutui vielä loppupelissäkin, mutta ne jäivät tällä kertaa käyttämättä, ja tuloksena oli varmasti karvaalta maistuva tasapeli.

Toteaisin kuitenkin, että Paananen on nimi, joka kannattaa pitää mielessä. Ensimmäiset selopelinsä käsittääkseni alle viisi vuotta sitten pelanneen kolmikymppisen jyväskyläläisen seloluku on jo noussut yli 2050:n, eli mestariehdokkaan rajan. Näkemäni perusteella en ihmettelisi lainkaan, vaikka se nousisi pian vielä paljon korkeammallekin.

Kimmo Närhen ja Anton Ojasuon pelissä nähtiin siirtojentoisto jo ennen kuin kamppailu ehti edes alkaakaan.

Aatos – HSC 3-5

Nybäck Tomi – Laurusas Tomas 0-1
Miezis Normunds – Sulskis Sarunas ½-½
Salonen Aku – Agopov Mikael 0-1
Seeman Tarvo – Nyysti Sampsa ½-½
Virtanen Antti – Nissinen Niilo 0-1
Salo Heikki – Mäki-Uuro Miikka ½-½
Pulkkinen Kari – Mansner Harry ½-½
Zhang Yiming – Henttinen Markku 1-0

Aatoksen kaudelle dramaattinen päätös

Koko päätösviikonlopun viimeisenä päättynyt ottelu ratkaisi lopulta myös mitalien kohtalon.

Aatoksen kärsittyä kirvelevän tappion porhalsi Matinkylän Shakkikerho kultaan. HSC:n komea voitto ei aivan riittänyt mitaleille: vain puoli pelipistettä erotti sen pronssia napanneesta Gambiitista!

Kärkipöydän suurmestarikamppailu eteni pitkään melko tasaisissa merkeissä, kunnes Nybäckin virhearvio maksoi lopulta kalliin hinnan.

Asema on melko tasainen, mutta vaatii edelleen tarkkuutta varsinkin mustilla pelaavalta Nybäckiltä.

Valitettavasti 25.-Td8? oli paha virhe. Peli jatkui 26.Txd8 Kxd8 27.Rxa5 Kc7 28.b3 Kb6

Olisiko 29.Kf2!:n jälkeen syntynyt loppupeli jäänyt mustalta 25.siirtoaan tehdessään arvioimatta oikein? Peli jatkui 29.-Rg4+ (muihin ratsunsiirtoihin valkealla on 30.Rc4+) 30.Kg3 Rxe5 (30.-Re3 31.Kf3 häviää myös) 31.fxe5 Kxa5 32.Kf4 ja valkea voitti sotilasloppupelin helposti.

Seuraavat kaksi pöytää olivat sunnuntaina koko Shakkiareenan ottelutapahtuman pisimmät kamppailut ja ne ratkaisivat lopulta kulta- ja hopeamitalien kohtalon. Aatos sai niistä lopulta harmikseen vain puoli pinnaa kun 1,5 pinnaa olisi tarvittu (tasatulokseen ottelussa ja ) liigamestaruuteen.

Miezisin ja Sulskisin pelissä päädyttiin 40.siirron jälkeen seuraavaan loppupeliin:

Jätän viisaampien arvioitavaksi kuinka suuret voitonmahdollisuudet valkealla tässä asemassa on, mutta parhaan tilaisuutensa kasvattaa etuaan Miezis sai jo noin kymmenen siirtoa myöhemmin:

Pelissä tapahtui 50.Td6 Ke7 ja Miezis yritti tämän jälkeenkin vielä pitkään, mutta mitään dramaattista ei enää nähty, tasapeli 103 siirrossa.

Kuvioasemassa oli kuitenkin mahdollisuus 50.e5!

Nyt esim. 50.-fxe5 51.fxe5 ja mustan g6-sotilas on loppupelissä selvä hyökkäyskohde. Lisäksi e-vapaasotilaalla voisi saada aikaan kaikkea kiusallista.

Jos musta vastaisi 50.e5:een puolestaan 50.-f5, pyrkimys toteuttaa pitkässä juoksussa e6-siirto tai saada lähetit vaihdettua voisivat olla mahdollisia ideoita. Tuettu e-vapaasotilas vaikuttaa ylipäätään melko vahvalta.

Summa summarum: voitonmahdollisuudet olisivat olleet selvästi lupaavammat kuin pelijatkossa.

Mikael Agopovin ja Aku Salosen peli oli huima taistelu, jossa väännettiin myös reilusti yli 100 siirtoa.

Tarinaa tästä pelistä riittäisi pitkältikin, mutta hypätään suoraan 45.siirron jälkeen syntyneeseen kevytupseeriloppupeliin.

Koneen mielestä kyseessä on tietysti tasa-asema, mutta ihminen tajuaa heti, että mustan puolustustehtävä on todella kiusallinen tässä hyvä ratsu vastaan hiukan ongelmallinen lähetti -tilanteessa.

Ainakin itse häviäisin tämän aseman mustilla varmaankin kymmenen kertaa kymmenestä. Varsinkin jos vastassa olisi Agopovin tasoinen loppupelaaja.

Salonen suoritti epäkiitollista puolustustehtäväänsä pitkään hyvin.

Musta pelasi nyt 61.-La4?, joka salli valkean uida sisuksiin jatkossa 62.Rh3! Lc2 63.Rg5+ Ke7 64.Kg7.

Oikea puolustus olisi ollut ratsua rajoittava 61.-Lf1! jatkonaan esim. 62.Rh5 Ld3 63.Rf6 Lc2.

Mielenkiintoinen yksityiskohta puolustuksessa nähtäisiin, jos valkea pelaisi nyt 64.Rd7. Musta vastaisi nimittäin 64.-Ke7 ja 65.Rxb6 Kd8!:n jälkeen valkean ratsu jäisi kiinni. Toki peli päättyisi tällöinkin tasan.

Pelin käänteet eivät päättyneet tähän.

Valkean 74.Rf4? menettää yllättäen voiton joka olisi tarjolla jatkossa 74.Rc5+. Muunnelmat eivät toki ole aivan simppeleitä ja edelleen valkealta vaadittaisiin tarkkuutta.

Peli jatkui (74.Rf4:n jälkeen) 74.-b4! 75.Rxd5 b3 76.e6+ Kd6 77.Rc3 Lh3 78.Re4+ Kc6 79.e7 Ld7 80.Rc5 b2

Huima taistelu huipentuu nyt daamiloppupeliin, joka syntyi siirtojen 81.Rxd7 Kxd7 82.Kf7 b1D 83.e8D+ jälkeen:

Tämän loppupelin Agopov voitti lopulta reilussa 120 siirrossa.

Suosittelen kaikkia tutkimaan tätä hurjaa peliä itsenäisesti ja pitämään mielessään, että mustilla pelannut Salonen puolusti pitkiä pätkiä pelkällä inkrementillä. Siinä voi jokainen miettiä miten olisi itseltä onnistunut.

Tarvo Seemanin ja Sampsa Nyystin peli näytti pitkään melko tasaiselta, mutta raskaiden upseerien loppupelissä Seemanille tarjoutui mahdollisuuksia.

Näennäisesti rauhallisessa asemassakin pitää olla tarkkana. Tässä mustan 34.-Db2? tarjosi maukkaan mahdollisuuden, joka jäi kuitenkin käyttämättä Seemanin pelattua luonnollisen 35.Td7?:n. Mikäli laudalle olisi lävähtänyt 35.Dd3! olisi musta ollut pinteessä, sillä uhkausta Td6 ja voittaa seuraavaksi b6-sotilas ei oikein voi estää.

Peli jatkui 35.Td7:n jälkeen 35.-Tf8? (olisi pitänyt yrittää rumalta näyttävää 35.-Df6:tta)  ja valkea sai uuden tilaisuuden jatkossa 36. Df3 De5:

Valkea pelasi nyt 37.Tb7?!, mutta tarjolla olisi ollut mustalle hyvin kiusallinen 37.Dd5!, jolloin daaminvaihto johtaisi ikävään torniloppupeliin.

Jos musta vastaisi tähän puolestaan 37.-Db2, olisi 38.Td8! todella paha. B3-sotilasta ei voi ottaa uhkauksen Txf8+ ja Dd8X vuoksi, joten valkea voittaisi tässä jatkossa edellisen kuvioaseman tapaan b6-sotilaan (38.-Df6 saisi vastauksen 39.Td6).

Viimeisen mahdollisuuden pelin voittamiseksi Seeman sai myöhemmin torniloppupelissä:

45.Tb8? päästi mustan pinteestä: 45.-f5! ja kamppailu päättyi tasan 57 siirrossa. Voittavan edun olisi tarjonnut 45.f5+! Kg7 (45.-Kf6 46.Kh5) 46.g5! On toki todettava, että tämänkin jälkeen voiton löytäminen vaatii laskemista, sillä eräissä muunnelmissa mennään kilpajuoksun kautta vielä daamiloppupeliin.

Kuten olen monesti aiemminkin todennut näillä liigapalstoilla, suosittelen lämpimästi tämänkin loppupelin tutkimista omatoimisesti tai vaikka kaverin kanssa!

Niilo Nissisen ja Antti Virtasen ”siili-sisilialaisessa” alkoi tapahtumaan, kun Virtanen täräytti laudalle muunnelmalle hyvin tyypillisen vapautussiirron.

Pelisiirto 17.-d5!? sähköisti tilanteen ja johti mielenkiintoisiin sotkuihin jatkossa 18.axb6 dxe4 19.Lxe4 Lxe4 20.Rxe4 Dxb6.

Toinen mahdollisuus olisi ollut pelata maltillisemmin: 17.-bxa5 18.Rxa5 La8. Jos valkea jatkaisi 19.Lc3, näyttäisi 19-d5! tässä kohtaa aiempaakin tehokkaammalta. Tämän jälkeen muunnelmat muuttuvat kuitenkin hyvin monimutkaisiksi, ja mustan on useassa kohdassa löydettävä kaikki aseman dynaamiset resurssit välttääkseen joutumisen huonompaan asemaan.

Pelin ratkaisu nähtiin muutamaa siirtoa myöhemmin.

23.-Ld4? johti 24.Re4 Ted8 25.c5!:n jälkeen valkean ratkaisevaan etuun ja peli päättyi Nissisen voittoon 40.siirrossa.

Seuraavilla pöydillä päädyttiin melko varhaisiin tasapeleihin, mutta varsinkin Salo-Mäki-Uuro -pelissä mustilla ollut Mäki-Uuro sai hyviä mahdollisuuksia erinomaisesti onnistuneen avauksensa jälkeen.

Mustalla on erittäin miellyttävä asema, mutta pelisiirto 25.-Txe1+ helpotti valkeaa. Vain muutamaa siirtoa myöhemmin sovittiin jo tasapelistä pienessä molemminpuolisessa aikapulassa. Asemassa olisi toki yhä ollut runsaasti pelattavaa.

Kuvioasemassa musta olisi voinut pitää asemaa yllä suojaamalla ensin b5-sotilaansa 25.-Lc6:lla. Potentiaalinen vapaasotilas d-sivustalla vaikuttaa pitkässä juoksussa vahvalta aseelta.

Mansner-Pulkkinen -pelin tasapeli sovittiin myös tasapeliksi melko keskeneräisessä asemassa jo 21.siirrossa.

Viimeisellä pöydällä viikonlopun tuplavoittajiin kuulunut Yiming Zhang sinetöi upean liigakautensa (7,5/9!) voittamalla FM Markku Henttisen.

SM-liiga 2025-26 paketissa!

Jälleen yksi jännittävä liigakausi on saatu päätökseen. Mestaruuteen kiri 18 vuoden tauon jälkeen Matinkylän Shakkikerho, jolle mestaruus oli kaikkiaan seitsemäs.

Matinkyläläiset nousivat viimeisellä kierroksella ohi suurimman osan kaudesta sarjaa johtaneen Shakkiseura Aatoksen. Aatokselle hopea oli toinen perättäinen.

Pronssia nappasi erinomaisen kauden pelannut sarjanousija Gambiitti Vantaalta ja vantaalaisseuran saavutuksesta eräs palstan aktiivinen lukija nosti esiin mielenkiintoisen tilastofaktan: kyseessä on ensimmäinen pelkästään kotimaisin voimin saavutettu SM-liigamitali sitten kauden 2003–04. Tuolloin hopealle sijoittunut Matinkylän Shakkikerho pelasi niin ikään täysin sinivalkoisin voimin.

Liigasta putosivat Salon Shakkikerho sekä Matinkylän Shakkikerhon kakkosjoukkue.

Sarjaan nousivat puolestaan yhden kauden tauon jälkeen perinteikäs Etelä-Vantaan Shakki sekä Vaasan Shakkiseura, joka on edellisen kerran pelannut pääsarjatasolla kaudella 1991–92.

Lopputilanne:

MatSK                       11   7  2  2   16    54.0 
Aatos                       11   7  2  2   16    51.0 
Gambiitti                   11   6  2  3   14    50.0 
------------------------------------------------------
HSC                         11   6  2  3   14    49.5 
RaahLi                      11   5  2  4   12    45.5 
TuTS                        11   5  1  5   11    42.5 
TammerSh                    11   3  4  4   10    42.5 
VammSK                      11   3  3  5    9    42.0 
JyS                         11   3  3  5    9    40.0 
HSK                         11   3  2  6    8    40.0 
------------------------------------------------------
SalSK                       11   3  1  7    7    38.0 
MatSK 2                     11   2  2  7    6    33.0 

Parhaat henkilökohtaiset tulokset (vähintään 7 peliä pelanneet):
1.pöytä: SM Tomas Laurusas (HSC) 6/7
2.pöytä: SM Toms Kantans (VammSK) 7,5/8
3.pöytä: FM Osmo Kauppila (RaahLi) 6/9
4.pöytä: FM Timo Pääkkönen(Gambiitti) 8/11
5.pöytä: FM Patrik Aalto (MatSK) 7/10
6.pöytä: FM Henri Lahdelma (MatSK) 9,5/11
7.pöytä: FM Jan Ristoja (Gambiitti) 6,5/10
8.pöytä: M Dmitri Tumanov (Gambiitti) 8,5/11
Varapelaajat: Yiming Zhang (Aatos) ja Jimi Multanen (TammerSh) 7,5/9

Liigakauden pelit

Kiitokset kaikille liigapalstan lukijoille päättyneestä kaudesta! Palautetta ja kommentteja raporttiin liittyen voi lähettää osoitteeseen: toni.ponnio@shakkiliitto.fi.

JSM-TOIMIKUNNAN PÄÄTÖS

Koskien AkaaS:n protestia ottelusta AkaaS – TammerSh 2 14.3.2026.

Varapuheenjohtaja Jyrki Kytöniemi jääväsi itsensä käsittelystä, joten päätöksen ovat tehneet Jouko Viljanen sekä jäsenet Tomi Renberg ja Tomi Tocklin.

AkaaS vaatii protestissaan ottelun luovutusta, ja sen mukaisia sanktioita TammerSh 2:lle.

Toimikunnan mielestä TammerSh 2 on parhaan kykynsä mukaan yrittänyt pelata ottelun kahdeksalla pöydällä, mutta kolme pelaajaa on myöhästynyt ottelun alusta 33 minuuttia,

jolloin toimikunta tulkitsee TammerSh 2:n syyllistyneen väärään peluutukseen. Koska yksi myöhästyneistä on ollut ykköspöydän pelaaja, tuomitaan ottelu AkaaS.n voitoksi 8 – 0, ilman pistemenetyksiä TammerSh 2:lle.

Asian monimutkaisuuden vuoksi toimikunta päättää, että AkaaS:n maksama vetoraha palautetaan.

Myös toimikunta päättää, että TammerSh 2:n rahasanktio kohtuullistetaan 150 euroon.

Tästä päätöksestä voi viiden vuorokauden kuluessa valittaa shakkituomaritoimikuntaan.

JSM-toimikunta

SM-liigakausi 2025–26 huipentui viikonloppuna Helsingin Shakkiareenalla pelattuihin päätöskierroksiin.

Mitaleista taisteltiin viimeisiin otteluihin asti. Mestaruuden vei lopulta Matinkylän Shakkikerhon ykkösjoukkue, jolle SM-kulta oli ensimmäinen sitten kauden 2007–08. Hopealle sijoittui viime vuoden tapaan helsinkiläinen Shakkiseura Aatos, ja pronssia nappasi upean kauden pelannut sarjanousija Gambiitti Vantaalta.

Matinkylän Shakkikerhon joukkueessa pelasivat kauden aikana Bartlomiej Heberla, Toivo Keinänen, Vladyslav Larkin, Oliver Wartiovaara, Patrik Aalto, Henri Lahdelma, Anastasia Keinänen, Petri Kekki, Petri Lehtivaara, Mikko Kivistö, Sauli Tiitta, Risto Lehtivaara, Arttu Irjala, Radmir Vorobyov, Niko Mustonen ja Veli-Pekka Sinervuo.

Hopeajoukkue Aatoksessa pelasivat Tomi Nybäck, Normunds Miezis, Aku Salonen, Tarvo Seeman, Antti Virtanen, Teemu Keskisarja, Heikki Salo, Petri Hokkanen, Kari Pulkkinen, Timo Väätäinen, Eetu Prieur, Rami Kivilahti, Jyri Lammi ja Yiming Zhang.

Pronssia napanneessa Gambiitissa pelasivat Mikael Nouro, Marko Manninen, Yrjö Markus Jouhki, Timo Pääkkönen, Juha Hynninen, Samu Ristoja, Jan Ristoja, Dmitri Tumanov, Ville Lehto, Antti Kahri ja Jukka Johansson.

Tällä liigakaudella saatiin ennakkotietojen mukaan yksi arvonimikiinnitys, kun HSK:n ykköspelaaja FM Marco Cattaneon tulos 6,5/11 tuotti kansainvälisen mestarin tavoitetuloksen.

Onnittelut mitalisteille ja kiitokset kaikille JSM-kauden pelaajille ja tietysti myös kisan järjestäjille, tuomareille ja muille taustahenkilöille!

Tasainen liigakausi lähestyy maaliskuun huipentumaa ja helmikuun peliviikonloppuna taisteltiin kaikkiaan 9 ottelussa.

7.2.2026

TuTS – SalSK 5-3

Sipilä Vilka – Kulaots Kaido ½-½
Sorsa Nuutti – Kiik Kalle 1-0
Järvenpää Jari – Hartikainen Markku 0-1
Topi-Hulmi Teemu – Valkama Eero ½-½
Linden Lari – Westerinen Heikki ½-½
Lindholm Jere – Heino Pessi 1-0
Vainio Valo – Pelto Juho 1-0
Pihlajasalo Hannu – Närhi Kimmo ½-½

Turussa tiukka ”paikallistaisto”

Liigapalstan kirjoittaja tekee nyt voimakkaan tulkinnan ja nimeää tämän turkulaisten ja salolaisten välienselvittelyn paremman idean puutteessa ”paikallistaistoksi”. Pahoittelut jo etukäteen mahdollisille loukkaantujille.

Kärkipöydällä SM Kaido Kulaots ja KvM Vilka Sipilä kävivät lyhyen välienselvittelyn ammattilaisten avauksessa, eli espanjalaisen pelin berliiniläismuunnelmassa. Toki pieni hassuttelu nähtiin avauksessa (Sipilä mustilla) pelin alkaessa 1.e4 Rc6!? 2.Rf3 e5 jne.

Kamppailu päättyi siirtojentoistoon 27 siirrossa.

Shakkimestari Nuutti Sorsa voitti KvM Kalle Kiikin monimutkaisessa pelissä, jossa mustilla pelanneella Kiikilläkin oli omat mahdollisuutensa.

Mustan kvaliteetinuhraus näyttäisi silmämääräisesti antaneen mukavan korvauksen, varsinkin kun valkea pelasi tässä 30.a6? (mustan pelitavan olisi käytännössä kumonnut 30.Rf5! ideana seuraavaksi 31.Rd6).

Vastaus 30.-La8? antoi valkealle kuitenkin uuden mahdollisuuden ja 31.Rf5!:n ja erinäisten käänteiden jälkeen Sorsa voitti 57.siirrossa.

30.a6:een olisi kuitenkin ollut vahva vastaus 30.-Lxa6! (välittämättä siis d5:stä!) ja esim. 31.Lxd5 Rb2!:n jälkeen mustan mahdollisuudet vaikuttaisivat lupaavilta.

FM Markku Hartikaisen ja FM Jari Järvenpään pelissä mustilla ollut Järvenpää sai nopeasti lupaavan aseman. Etu kasvoi pian jo melko merkittäväksi, mutta sitten jonkinlainen oikosulku muutti tilanteen.

Mustan etu säilyisi monellakin siirrolla, mutta 21.-f4? on hieman mystinen ratkaisu.

Tilanne muuttui pian tasa-aseman kautta valkean selväksi eduksi, mutta realisointi ei onnistunut myöskään laudan toisella puolella aivan piirustusten mukaan.

Mustalla on jonkinlaista aktiviteettiä ja nyt tapahtunut 37.b4?! antoi sotilaan lopulta takaisin jatkossa 37.-dxe3 38.fxe3 Rf6! 39.Ke2 Rg4.

Tämän jälkeen peli eteni pitkään tasaisissa merkeissä ennen viimeistä, ratkaisevaa käännettä.

Mustan pitäisi nyt ratkaista minne siirtää uhattu torninsa ja valitettavasti 48.-Td7? oli askel väärään suuntaan valkean pelatessa yksinkertaisesti 49.Ke4. Tämän jälkeen Hartikaisen nappuloiden aktiivisuus ratkaisi ja hän vei värinsä voittoon 59 siirrossa.

Kuvioasemassa omaan silmääni luonnollisimmalta näyttäisi 48.-Tf3, joka vaikuttaisi säilyttävän aivan kelvollisen aseman.

FM Teemu Topi-Hulmin ja FM Eero Valkaman peli oli monimutkainen kamppailu, jossa molemmilla oli omat tilaisuutensa.

Nostan esiin ehkä pelin viimeisen, juuri ennen 40.siirtoa tapahtuneen kriittisen hetken.

Oletettavasti tässä kohtaa peliä oltiin jonkinlaisessa kiireessä. Valkama pelasi nyt 38.-h5 ja 39.dxe5 dxe5:n jälkeen ihmeitä ei enää nähty, vaikka viimeiseen nappulaan asti peliä jatkettiinkin.

Kone tarjoaa tässä mustalle edullista jatkoa 38.-exd4 39.Td2 f5 40.exf5 Rc5 41.fxg6 hxg6

Arvio mustan edusta perustuu ilmeisesti vahvaan d-vapaasotilaaseen ja aktiivisiin upseereihin, mutta täytyy tunnustaa, että ainakin itselleni tällaiseen arvioon päätyminen ei olisi kovinkaan helppoa edes loppuaseman nähdessäni, puhumattakaan koko muunnelman näkemisestä vähällä ajalla muutama siirto sitten.

Vaikka näitä pelejä läpikäydessäni konetta käytänkin (kuten olen jo aiemmissa liigaraporteissa ”paljastanut”), on aina välillä todettava koneiden olevan koneita ja ihmisten ihmisiä ja muistettava pohtia myös asemien inhimillisiä piirteitä. Aina en toki siinä onnistu, mutta yritän kyllä kovasti.

SM Heikki Westerisen ja shakkimestari Lari Lindenin peli oli melko rauhallinen ja korrektinoloinen tasapeli. Aivan kamppailun alkuvaiheessa Lindenillä oli toki pieni etsikkoaika saada etua, mutta ei sen huomaamatta jäämistä voi minään karkeana virheenä pitää.

Shakkimestari Jere Lindholmin ja CM Pessi Heinon sisilialaisen puolustuksen Najdorfin muunnelmalla alkaneessa pelissä Lindholm käytti tehokkaasti hyväkseen vastustajansa epätarkkuudet ja otti kokopisteen melko johdonmukaiselta vaikuttaneen esityksen päätteeksi.

Juho Pelto ja shakkimestari Valo Vainio päätyivät erinäisten vaiheiden jälkeen mielenkiintoiseen torniloppupeliin.

Käytännön torniloppupelit ovat usein herkkiä, niin tässäkin.

Valkeilla ollut Pelto pelasi 38.Td7? joka on tässä väärä suunnitelma, sillä torni joutuu ns. sivuraiteille ratkaisevan pitkäksi aikaa. Jatkossa 38.-Txb5 39.Txd6 a4 40.Tc6 a3! musta voitti helposti.

Nappuloiden aktiivisuus oli tässä a ja o, joten 38.Ke4! olisi ollut oikein. 38.-Txb5:een voisi pelata 39.f4! ja valkea pitäisi eri puolustusoptioita avoinna:

Halukkaat voivat analysoida tätä asemaa omatoimisesti, tässä pari esimerkkimuunnelmaa valkean puolustuksesta:

39.-Tb3 40.Kf5! (pointti monessa jatkossa!) 40.-Txg3 41.Ke6 Tg6+ 42.Kd7 ja valkealla on hyviä tasapelimahdollisuuksia.

39.-g6 (ideana estää valkean Kf5) 40.Txh7 a4 41.Ta7 Tb4+ 42.Kf3 Tb3+ 43.Kg4 a3 44.Kg5! ja valkean aktiivisuus tarjoaa jälleen hyvät tasapelimahdollisuudet.

Shakkimestari Hannu Pihlajasalon ja Kimmo Närhen peli sovittiin tasapeliksi 20.siirron jälkeen ilman suurempaa dramatiikkaa.

JyS – HSK 1.5-6.5

Luukkonen Tommi – Cattaneo Marco 0-1
Nivala Tuomas – Norri Joose 0-1
Laihonen Petteri – Binham Timothy 0-1
Nevanlinna Risto – Kauranen Matti 0-1
Salmelin Aaro – Uimonen Matti 1-0
Seppälä Aki – Vesa Mikke 0-1
Remes Marko – Vieira Daniel ½-½
Paananen Olli-Pekka – Louhivaara Jere 0-1

HSK:n sinetöi murskavoitollaan jo sarjapaikkansa?

Helsingin Shakkiklubi matkasi Jyväskylään ja ottelun panoksena oli ainakin sarjapaikan varmistus, sillä molemmat joukkueet olivat ennen tätä viikonloppua vain kaksi pistettä putoamisviivan yläpuolella.

Kamppailusta muodostui ehkä yllättävänkin yksipuolinen helsinkiläisten jyrätessä selkeään voittoon.

Kärkipöydällä FM Tommi Luukkosen kuningasintialainen puolustus mustilla meni jo aikaisessa vaiheessa enemmän tai vähemmän pieleen ja FM Marco Cattaneo tyylitteli helpohkoon voittoon.

Voitolla oli helsinkiläisten sympaattiselle italialaisvahvistukselle erityinen merkitys: se käytännössä sinetöi jo tässä vaiheessa hienon kauden pelanneelle Cattaneolle ensimmäisen kiinnityksen kansainvälisen mestarin arvonimeen. Paljon onnea!

Shakkimestari Tuomas Nivala näytti aluksi saavan valkeilla pienen edun KvM Joose Norria vastaan. Norri keksi kuitenkin mielenkiintoisen sotilaanuhrauksen, johon Nivala ei ehkä reagoinut parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen nappulansa joutuivat sen seurauksena epäjärjestykseen, ja pian asema jo romahti.

Loppusommitelma (jos sitä sellaiseksi voi kutsua, sillä peli oli käytännössä jo ratkennut) ei ollut erityisen vaikea, mutta silti varsin näppärä.

Mustan tehokasta lopetusta haetaan. Ratkaisu löytyy artikkelin lopusta juuri ennen sarjataulukkoa.

KvM Timothy Binhamin ja shakkimestari Petteri Laihosen pelissä mustilla pelanneen Laihosen ratkaisu johti jo nopeasti turmioon:

Hieman harvinaisemmalla ranskalaisen puolustuksen muunnelmalla alkaneessa pelissä ollaan tultu hyvin mielenkiintoiseen ja terävään asemaan.

Laihonen yritti nyt vapauttaa pelinsä hieman liian aktiivisella 8.-e5?:llä. Binham oli kuitenkin tähän hyvin valmistautunut ja jäi jatkossa 9.Rxd5 Rxd5 10.exd5 Rxd4 11.Rxd4 exd4 12.Dxd4 melko puhtaan sotilaan verran paremmalle puolelle. Realisointivaikeuksia ei tämän jälkeen vaikuttanut olevan.

Kuvioasemassa 8.-a6 ideana seuraavaksi b5 vaikuttaisi paremmalta suunnitelmalta.

Hirveän paljon paremmin ei jyväskyläläisten kannalta onnistunut avaus seuraavankaan pöydän pelissä FM Risto Nevanlinna–Matti Kauranen.

Nevanlinna valitsi tässä 11.Lxe4??:n joka on käytännössä jo häviävä siirto. Jatkossa 11.-Lxe4 (11.-Dxe4! olisi ollut vieläkin vahvempi) 12.Rc3 Dxd4 13.Dxd4 Rxd4 14.Txe4 Re6 musta hieroi kaikessa rauhassa helpon voiton.

Matti Uimosen ja Aaro Salmelinin melko tasainen kamppailu päättyi valkeilla pelanneen Uimosen pahaan, materiaalia hävinneeseen sokeuteen.

Aki Seppälällä näytti olevan jo tasapeli lähes taskussaan Mikke Vesaa vastaan, mutta yksinkertaisetkin loppupelit pitää pelata ns. päätyyn asti. Seikka, joka on tullut omalla kohdallanikin todettua ikävän monta kertaa!

Valkean ongelmat alkoivat tässä tapahtuneesta 51.Th1?!:stä. Siirto ei toki suoraan häviä, mutta mielestäni mustan kuningasta ei kannata päästää aktivoitumaan, vaan pelata esim. 51.Kf4. Torni kannattaa siirtää pois aktiiviselta paikaltaan vasta kun musta etenisi sotilaallaan. Tällöin olisi vaikea nähdä kamppailun päättyvän muuhun kuin tasatulokseen.

Pelissä tapahtui (51.Th1:n jälkeen) 51.-Kd7 ja nyt 52.Kf4?? johti jo häviöön.

52.Kf3! oli tasapeliin johtava jatko. Ai miksikö? No, tällöin valkea ehtisi saada kuninkaansa riittävän nopeasti e2:een ja pelata sitten Td1. Tällöin kuningas ei jäisi pelijatkon tapaan eristetyksi.

Daniel Vieiran ja Marko Remeksen peli oli dramaattinen. Valkeilla pelanneen Vieiran muutamat löysät ratkaisut johtivat jo varhain todella vaikeaan asemaan ja peli näytti etenevän vääjäämättä Remeksen voittoon.

Realisointi tökki kuitenkin pahemman kerran ja 40.siirtoon tultaessa asema oli muuttunut jo tasaiseksi. Käänteitä riitti vielä tämän jälkeenkin reippaasti ja yhtäkkiä voitosta pelasikin Vieira:

Pelissä valkea ei löytänyt voittosuunnitelmaa. Hän tyytyi lähinnä shakkailemaan mustan kuningasta ympäri lautaa ja peli päättyi lopulta tasan.

Pohditaan hieman mikä se voittoidea olisi.

Ensimmäisenä itselleni tulisi mieleen 58.Dc5, joka uhkaisi tietysti 59.Dxf2:ta ja siirtymistä voittoisaan sotilasloppupeliin. Tähän olisi vaikea keksiä puolustusta, sillä esim. 58.-Tc2 sallisi siirron 59.Dxc2+! ja tämäkin sotilasloppupeli on valkealle voitollinen. Asiaa ei tietenkään muuta 58.-Tb2 tai 58.-Ta2, sillä seuraa sama loppupeli valkealle vielä edullisemmassa versiossa.

58.-f3 ei myöskään auttaisi asiaa, sillä yksinkertaisesti 59.gxf3 ja valkea voittaa helposti. Ei tarvitsisi esittää edes osaamista daami vastaan torni -loppupelissä. Voi olla, että palstan kirjoittajakin siis selviäisi tässä pelin voittajana.

Pisteitä jäi jyväskyläisten kannalta ns. pöydälle myös Olli-Pekka Paanasen ja Jere Louhivaaran pelissä.

Valkeilla pelannut Paananen on enemmän tai vähemmän vienyt kamppailua ja tässä 24.Lxe5! olisi käytännössä ratkaissut. Veikkaan, että valkea oli kyllä tämän nähnyt, mutta ehkä jatkon 24.-Dxe5 25.Txd8+ Ke7 26.Dd2 loppuaseman arviointi ei täysin onnistunut ja pelissä tapahtunut 24.Db2 tuntui turvallisemmalta.

Jatkossa musta pääsi peliin mukaan ja lopulta valkean varomattomuuden seurauksena omassa päässä kolisi ratkaisevasti.

RaahLi – MatSK 2-6

Kauppila Osmo – Keinänen Toivo ½-½
Huovinen Jere – Aalto Patrik 0-1
Kononen Keijo – Lahdelma Henri 0-1
Pitkäaho Aki – Kekki Petri 0-1
Wallin Aleksi – Lehtivaara Petri ½-½
Mäkelä Lauri – Tiitta Sauli 0-1
Pitkäaho Arto – Irjala Arttu 1-0
Kallunki Konsta – Sinervuo Veli-Pekka 0-1

Matinkylälle mitalitaistelun kannalta tärkeä pistepotti!

Raahessa kärkipöydän pelissä KvM Toivo Keinänen vastaan FM Osmo Kauppila pelattiin ns. koko rahan edestä.

Rauhallisen avauksen jälkeen nappuloita vaihtui ja 32.siirrossa päädyttiin daamiloppupeliin tasasotilain, jota valkeilla pelannut Keinänen yritti kaikin voimin hieroa voitokseen. Jonkinlaisia mahdollisuuksia hän taisi hetkittäin saadakin, mutta lopulta Kauppilan puolustustaistelu palkittiin puolella pisteellä 100 siirron maratonin päätteeksi.

Shakkimestari Jere Huovisen ja FM Patrik Aallon peli kääntyi lopulta mustilla pelanneen Aallon voittoon. Loppusommitelma oli näyttävä:

Musta ratkaisi pelin tyylikkäällä tavalla: 26.-Re2 27.De1 Rxg3+! 28.Kg1 Tb1! ja valkea luovutti, sillä 29.Dxb1:tä seuraa Dxe3X.

Shakkimestari Keijo Konosen avaus mustilla FM Henri Lahdelmaa vastaan onnistui mainiosti, mutta niin vain asema ensin tasoittui ja lipesi lopulta mustalle kiusallisemmaksi pelata.

Mustan asema on muuttunut hankalaksi, mutta puolustus pysyisi edelleen kasassa 49.-Kg7!:llä. Pelijatko 49.-Ta3? sen sijaan hävisi valkean 50.Tb7!:n vuoksi.

Valkea uhkaa mattia f7:stä, joten ei ole aikaa pelata 50.-Txe3+, sillä 51.Kf2 Txe5 52.g7!

Peli jatkui 50.-Re7, mutta siihen valkealla oli tehokas 51.g4! ja Lahdelma voitti 61 siirrossa.

Shakkimestari Aki Pitkäahon ja KvM Petri Kekin välisessä kamppailussa mustilla pelannut Kekki punnersi lopulta vaiherikkaan pelin voittajaksi.

FM Petri Lehtivaara ja shakkimestari Aleksi Wallin päätyivät pistejakoon melko loogisten tapahtumien päätteeksi, mutta Lauri Mäkelän ja shakkimestari Sauli Tiitan peli päättyi valkeilla pelanneen Mäkelän kannalta tylysti.

Dynaamisessa tasapainossa oleva asema on molemmin puolin vaarallinen. Jos valkea nyt pelaisi 22.Kg2, olisi yksi hauska tie tasapeliin 22.-h5 23.h3 De2+ 24.Dxe2 Txe2+ 25.Kf3 Te3+ 26.Kg2 Te2+ jne. Mikään pakottava jatko tämä ei tietenkään olisi.

Valkea pelasi kuitenkin varomattomasti 22.Dc3?? ja 22.-Dxc3 23.Lxc3 Te2 lopetti pelin välittömästi, sillä musta tekee väkisin matin.

Arttu Irjala ja Arto Pitkäaho osoittivat, että vaihtoranskalaisestakin voi syntyä kiinnostava peli. Kamppailu oli täynnä luovia manööverejä. Aseman pelkistyessä Irjala vältti kunnianhimoisesti muutamaan otteeseen siirtojentoiston, mikä osoittautui tällä kertaa virheeksi. Tilaisuutensa saatuaan Pitkäaho nimittäin hieroi loppupelin varmaotteisesti voitokseen.

Viimeisellä pöydällä mustilla pelannut kokenut V-P Sinervuo käytti Konsta Kallungin virheet tehokkaasti hyväkseen voittaen pelin vakuuttavalla tavalla.

HSC – Gambiitti 2.5-5.5

Sulskis Sarunas – Nouro Mikael 1-0
Agopov Mikael – Manninen Marko ½-½
Nyysti Sampsa – Jouhki Yrjö Markus 0-1
Nissinen Niilo – Pääkkönen Timo ½-½
Mansner Harry – Hynninen Juha 0-1
Henttinen Markku – Ristoja Samu 0-1
Alho Sauli – Ristoja Jan ½-½
Pankkonen Sakari – Tumanov Dmitri 0-1

Gambiitille iso voitto

KvM Mikael Nouron ja SM Sarunas Sulskisin pelissä valkeilla pelanneen Nouron hyvä asema lipui tasa-aseman kautta lopulta häviöön asti.

Takavuosien maajoukkuepelaaja KvM Marko Manninen hävisi kauden kaksi ensimmäistä peliään, mutta sen jälkeen on löytynyt hyvä pelivire. Mikään yllätys tämä ei ainakaan itselleni ole ollut. Osaamista Markolta nimittäin löytyy, sen kertoo esimerkiksi eloennätys 2450.

Vaikka voittoja on tullut vain yksi, on hän useimmissa kamppailuissa ollut selvästi se painostavampi osapuoli.

Näin kävi tälläkin kertaa mustilla KvM Mikael Agopovia vastaan.

Musta pelasi tässä 26.-Tc1, mutta mielenkiintoinen olisi ollut asemaa ylläpitävä 26.-g6!?. En väitä, että siirto olisi helppo löytää, mutta siinä on montakin tukevaa pointtia: alariviongelmien ehkäisy, f5-murron estely ja kysymys valkealle: mitä aiot tehdä? Mustan raskaat nappulat sijaitsevat hyvin aktiivisesti.

Esimerkiksi melko luonnolliselta näyttävä 27.Ta7 Tb3 28.Da6 Rf8 29.Ta8 voisi johtaa jo ongelmiin:

Tykkisiirto 29.-Tf3!! ratkaisisi. Pointti on tietysti 30.gxf3 (30.Dd6 Txf1+! johtaa mattiin) Txh2 ja valkea joutuisi käytännössä hävittyyn loppupeliin jatkossa 31.Da2 (oli estettävä mustan mattihyökkäys) 31.-Dxa2 32.Txa2 Txa2.

Myös pelijatkossa (26.-Tc1:n jälkeen) musta oli koko loppupelin painostavampi osapuoli, mutta Agopov puolusti sitkeästi ja kekseliäästi tasapelin.

FM Yrjö Markus Jouhki sai valkeilla KvM Sampsa Nyystiä vastaan rauhallisella avauksellaan nopeasti mukavan puristusaseman. Hän käytti vastustajansa epätarkkuudet tehokkaasti hyväkseen ja voitti pelin lopulta yllättävänkin helposti.

FM:t Niilo Nissinen ja Timo Pääkkönen pelasivat korrektin pelin, jossa tasapaino ei juurikaan järkkynyt. Nissinen voitti kyllä sotilaan, mutta Pääkkösen nappuloiden aktiivisuus tarjosi täyden korvauksen.

Shakkimestari Juha Hynninen hallitsi peliä FM Harry Mansneria vastaan suurimman osan kamppailusta, mutta haluan kiinnittää huomiota erääseen avausvaiheen hetkeen, jossa peli olisi voinut saada myös aivan toisenlaisen suunnan.

Mansner siirsi tässä 10.-b4?!, mutta huomattavasti parempi olisi ollut 10.-bxc4 11.bxc4 La6!

Pelissä tarjoutui vielä mahdollisuus jatkossa 11.Rc2 a5 12.a3?! (12.Re5!), mutta nyt 12.-La6? johti mustalle ikävään asemaan. Piti pelata 12.-bxc4 13.bxc4 b3! ja perään 14.-a4.

Hynninen realisoi etunsa pitkän kaavan mukaan ja teki lopulta matin kahdella ratsulla:

Musta on pelannut viimeisenä oljenkortenaan 68.-Rg5, ja ideana on tietysti päästä syömään valkean viimeinen sotilas. Tällöinhän asema olisi tasapeli jos valkea erehtyisi syömään mustan viimeisen sotilaan, mutta tätä ei tietenkään tapahtunut, vaan peli päättyi 69.Rxg5+ Kxh2 70.Rf5 h4 71.Re3 h3 72.Rf5 Kh1 73.Rg3+ Kh2 74.Rf3X

On liioittelua sanoa FM Markku Henttisen ja shakkimestari Samu Ristojan pelin ratkenneen jo avauksessa, mutta totuus on kuitenkin se, ettei valkeilla pelannut Henttinen kovin kunnianhimoista pelitapaa valinnut. Peli nimittäin alkoi siirroilla 1.d4 d6 2.c4 e5 3.dxe5 dxe5 4.Dxd8+ Kxd8.

Musta ei varmasti ollut kovin pettynyt saadessaan näin helposti tasa-aseman, ja lisäksi mustan suunnitelmat ovat tässä mielestäni huomattavasti valkean vastaavia helpommat. Ei olekaan yllättävää, että pelin virtaus kääntyi siirto siirrolta mustan eduksi, ja Samu voitti pelin lopulta johdonmukaisen esityksen jälkeen 41. siirrossa.

Mikäli mustan käyttämä avaus herättää enemmän kiinnostusta, kannattaa harkita tutustumista 2000-luvun alussa julkaistuun erinomaiseen avauskirjaan An Explosive Chess Opening Repertoire for Black, jonka ovat kirjoittaneet SM Jouni Yrjölä ja KvM Jussi Tella. Löytynee esim. täältä.

Shakkimestari Sauli Alho palasi noin vuoden tauon jälkeen taas liigapelien pariin, eikä lainkaan hassummin.

Mustilla ollut Alho pelasi tässä tyylikkäästi 27.-Ta4!, johon valkeilla pelannut FM Jan Ristoja vastasi 28.Dxa4 ja yllättävää kyllä, peli sovittiin tässä tasapeliksi!

Musta ei olisi ainakaan huonommalla puolella jatkossa 28.-Re2+ 29.Kh(f)1 Rxc3 30.Db3 Rxb1 31.Dxb1 c4! (tai ensin 31.-Dc7)

Viimeisen pöydän pelissä Sakari Pankkosen ja shakkimestari Dmitri Tumanovin välillä valkeilla pelannut Pankkonen sai erinomaisen aseman, mutta sortui sitten vaihtoihin, jotka heikensivät aseman potentiaalia.

Pian aavistuksen paremmalla puolella olikin Tumanov, mutta pelin ratkaisu oli vasta Pankkosen mahdollisesti aikapulassa tekemä outo lähetinuhraus.

8.2.2026

TammerSh – Gambiitti 4-4

Ahvenjärvi Jani – Nouro Mikael ½-½
Mertanen Janne – Manninen Marko ½-½
Penttinen Jarkko – Jouhki Yrjö Markus ½-½
Pönniö Toni – Pääkkönen Timo 1-0
Martinec Tamas – Hynninen Juha ½-½
Sorvari Jarmo – Ristoja Samu 0-1
Multanen Jimi – Ristoja Jan 1-0
Moisio Miska – Tumanov Dmitri 0-1

Tiukka taistelu Tampereella

Vantaan Gambiitti on pelannut kauden hyvin kompaktilla kokoonpanolla: tähän mennessä joukkue on käyttänyt vain 11 pelaajaa ja pelannut yli puolet otteluistaan parhaalla mahdollisella kahdeksikollaan.

Tiukasti mitalitaistossa mukana olevan joukkueen menestys ei ole ainakaan itseäni yllättänyt, sillä ryhmä on erittäin tasainen ja vahva. Harvalla joukkueella on myöskään varaa laittaa ottelusta toiseen shakkimestaria jopa viimeiselle, kahdeksannelle pöydälle.

Puolustavaa mestaria Tammer-Shakkia lähdettiin kaatamaan jälleen parhaalla mahdollisella kokoonpanolla ja kamppailusta muodostuikin odotetun tiukka.

Kärkipöydällä Mikael Nouro ja FM Jani Ahvenjärvi päätyivät pian 20.siirron jälkeen toistamaan siirtoja. Hieman tätä aiemmin mustilla pelanneella Ahvenjärvellä vaikutti olleen pieniä mahdollisuuksia saavuttaa etua.

FM Janne Mertasen ja Marko Mannisen peli ei myöskään ehtinyt siirtomäärällisesti kauaa vanhentua, kunnes molemmat olivat tyytyväisiä tasapeliin. Mustilla pelanneella Mannisella näytti olevan aiemmin hienoisia mahdollisuuksia päästä edullisemmalle puolelle.

Pienen matkan päästä peliä välillä seuratessani kiinnitin erityistä huomiota pelaajien ajankäyttöön. Jos en ole aivan väärässä, olivat molemmat kuluttaneet jo ensimmäisiin viiteen siirtoon reilut puoli tuntia mieheen. Hirveän syvällisiä valmisteluja ei siis näyttänyt olleen kummallakaan!

Valkeilla pelanneen Yrjö Markus Jouhkin avaus FM Jarkko Penttistä vastaan meni jossain vaiheessa pieleen, sillä Penttinen sai yllättävän helposti erittäin edullisen aseman.

Vaikeassa asemassa edun suuruus vaihteli, mutta valkea oli koko ajan se, joka joutui olemaan varpaillaan. Aikapulavaiheessa 40.siirtoa lähestyttäessä Penttinen kävi mahdollisesti kaikkein lähimpänä voittoasemaa.

Mustan pelissä valitsema 36.-Dh5?! salli valkean keventää asemaa jatkossa 37.Te2 Dh8 38.Txe7 Txe7 39.a6! ja pian sovittiinkin jo tasapelistä.

Kuvioasemassa oli kuitenkin mahdollisuus 36.-Kg7!, jolloin musta voisi joissain jatkoissa juonia ikävyyksiä myös h-linjaa pitkin.

Pelijatkon tapainen kevennys johtaisi nyt suoraan häviöön: 37.Te2 Txe2 38.Txe2 (38.Rxe2 Df3+ jne.) Txe2 39.Rxe2 Df3+ 40.Kf1 ja tultaisiin seuraavaan asemaan:

40.-Lg5!:n jälkeen valkean vitsit olisivat melko vähissä. Musta uhkaa nyt pahasti Le3:a ja korttitalo ei taida pysyä kasassa.

Esim. 41.Rg1 Dd1+:n jälkeen 42.Kg2 Dd2! johtaisi surkeaan loppupeliin (valkean lienee jälleen uhkaavan Le3:n vuoksi vaihdettava daamit), eikä myöskään 42.De1 Dxd3+ (myös 42.-Dxe1+ voittaa) aiheuta hurraa-huutoja.

Oma pelini Timo Pääkköstä vastaan oli todella mielenkiintoinen. Sain valkeilla avauksesta hyvin lupaavan aseman ja selvän aikaedun.

Kuningassivustan aloitteeni rakentamisessa riittäisi paljonkin arvosteltavaa, mutta mennään suoraan pelin ratkaisuhetkiin.

Tässä vaiheessa olimme molemmat jo hoitaneet aikatilanteemme erittäin ongelmalliseksi. Muistelen, että kummallakin oli kellossa enää korkeintaan viitisen minuuttia, Timolla ehkä vielä hieman vähemmän.

Hienoinen paniikki alkoi hiipiä tässä puseroon, kun en nähnyt mitään selkeää tapaa edetä. Samalla tiesin, että asema tulisi seuraavien siirtojen aikana räjähtämään käsiin, ja tarkkoihin siirtoihin olisi tarvittu reilusti enemmän aikaa.

Pelasin 17.f5?! ja kamppailu jatkui 17,-fxe5 18.fxg6?

Ota tästä asemasta sitten selvää. Jo aiempaakin reippaammassa kiireessä ollut musta pelasi tässä 18.-exd4? (18-hxg6! olisi ottanut valkean kiukaasta pahasti lämpöjä pois), ja peli jatkui hurjana jatkossa 19.Lxd4 e5 20.gxh7+ Kh8

Nyt pelataan jo viimeisillä minuuteilla ja pelasin tässä 21.Rh5!?, joka on melkoisen turhaa taiteilua.

Rauhallisessa tilassa peliin jo hieman etäisyyttä saaneena on tietysti helppo kysyä miksi en pelannut tässä yksinkertaisesti 21.Le3!, jolloin esim. 21.-d4 saisi vastauksen 22.Lh6!

Peli jatkui (21.Rh5:n jälkeen) 21.-exd4 22.Rxg7 Txf2 23.Txf2 De7 24.Rf5 dxc3 25.bxc3 ja tässä Timo epäonnekseen ylitti aikansa.

Laudalla on edelleen melkoisen sekasotku, eikä pelin jälkeen kummallakaan meistä ollut selvää käsitystä siitä, oliko asema jommankumman voitto vai jotakin siltä väliltä. Ystävämme Stockfish kuitenkin ilmoittaa aseman olevan, “luonnollisesti”, suunnilleen tasan esimerkiksi Timon suunnitteleman 25.-De5:n jälkeen. Valkealla on toki materiaalia vähemmän, mutta mustalla puolestaan omat ongelmansa kuningasasemansa kanssa.

En ollut lainkaan varma, miten olisin vastannut 25.-De5:een. Mieleen tulivat vaihtoehtoina esimerkiksi 26.Dh6, 26.Dg5 tai 26.Rh6, mutta mistään niistä en ollut ollenkaan vakuuttunut, kun kellossa oli aikaa noin minuutti.

On selvää, että pelissä olisi voinut tapahtua vielä aivan mitä tahansa. Tällä kertaa olin yksinkertaisesti hyvin, hyvin onnekas.

Juha Hynnisen ja Tamás Martinecin pelin ensimmäinen kriittinen hetki nähtiin jo melko aikaisin.

Musta pelasi nyt 12.-Td8?! ja 13.e4:n jälkeen valkea sai pelattavakseen hyvin miellyttävän aseman.

Tarjolla olisi ollut kuitenkin terävä 12.-e4! ja esim. 13.dxc6 (myös ratsun väistymisiin mustalla on täysin riittävä vastapeli) Rg4!

Tässä esim. 14.h3 exf3 15.hxg4 fxe2 16.Dxe2 Dxc6 ja 14.g3 exf3 15.Lxf3 Re5 olisivat mustalle täysin pelikelpoisia.

Itse pelissä Hynninen rakenteli asemaansa kaikessa rauhassa, kunnes yllättäen toisti siirrot melko keskeneräisessä asemassa, jossa valkealla näytti olevan reippaasti potentiaalia.

Mitä mieltä olette? Olisiko valkean kannattanut vielä jatkaa peliä?

Aiemmin tämän aseman toistuessa musta pelasi tässä Rfd6:n jolloin mieleen tulee ainakin Teb1 ja uhata kvaliteetinuhrausta b6:een. Myös sopivalla hetkellä operaatiot kuningassivustalla (esim. f4-murto) tulevat varmasti kyseeseen.

Ei valkean asema tietenkään ongelmaton ole, esimerkiksi a4- ja c4-sotilaiden heikkous voi muodostua eri jatkoissa ongelmaksi.

Jarmo Sorvarin ja Samu Ristojan peli alkoi mielenkiintoisen strategisen kamppailun merkeissä.

Tällaisia daamien ”tuijotteluasemia” nähdään aina silloin tällöin ja usein on vaikea arvioida kannattaako jommankumman vapaaehtoisesti lähteä vaihto-operaatioon.

Valkea päätyi tässä siirtoon 13.e4?!, johon musta vastasi 13.-Lg6?!. Parempi olisi ollut 13.-Dxb3 14.axb3 Ld7, sillä pelijatkossa valkealle olisi ollut tarjolla mahdollisuus 14.Da4+! ja esim. 14.-Kd8 15.Tb1 olisi näyttänyt mustan kannalta hieman kiusalliselta.

Valkea ei tätä mahdollisuutta kuitenkaan hyödyntänyt ja musta sai pian vaihdettua edullisesti daamit päästen hyvin mukavaan asemaan.

Sorvarille aukesi kuitenkin vielä mahdollisuus kammeta itsensä takaisin peliin.

Mustan edellinen siirto (17.-a6) ei ollut tarkin mahdollinen ja nyt valkea voisi pelata 18.g3! ideana seuraavaksi 19.f4.

Samu kertoi suunnitelleensa tähän mahdollisesti sotilaanuhrausta 18.-Le5!?, joka näyttääkin mielenkiintoiselta, toki 19.Txh6 Kg7 20.Th1:n jälkeen myöskään valkea ei olisi vailla mahdollisuuksia.

Pelissä tapahtui 18.0-0?! ja 18.-e6 19.g3 Ld4:n jälkeen musta oli jälleen mukavammalla puolella ja hieroikin aseman edukseen 48 siirrossa.

Jimi Multanen on viimeistään tällä liigakaudella tullut ryminällä suomalaisen shakkiväen tietoisuuteen. Seloluku on noussut kauden alusta jo yli 100 pistettä ja ainakin itse pidän päivänselvänä, että herran osaamisen rajoja ei olla vielä lähellekään nähty.

Tällä kertaa hän suorastaan jyräsi kokeneen FM Jan Ristojan. Katsotaan peli kevyin kommentein.

   [Event "TammerSh–Gambiitti"]  [Site "?"]  [Date "2026.02.08"]  [Round "10.7"]  [White "Ristoja, Jan"]  [Black "Multanen, Jimi"]  [Result "0-1"]  [Annotator "ponni"]  [ECO "B30"]  [WhiteFideId "-1"]  [BlackFideId "-1"]  [PlyCount "82"]  [GameId "2275913108410759"]  [EventDate "2026.??.??"]   {[%evp 0,82,17,25,26,15,14,23,24,8,9,-13,-4,0,-3,-8,-11,-2,-12,-30,-4,-71,-82,-72,-76,-74,-97,-73,-36,-39,-42,-118,-120,-110,-102,-97,-107,-132,-102,-97,-92,-95,-88,-136,-83,-89,-140,-98,-81,-89,-1,-100,-94,-128,-59,-164,-150,-164,-148,-162,-174,-207,-86,-198,-133,-175,-225,-227,-205,-146,-85,-323,-403,-446,-489,-582,-614,-880,-769,-735,-523,-551,-570,-678,-848]} 1. e4 c5 2. Nf3 Nc6 3. Bb5 Qc7 $5 {Sisilialaisen Rossolimossa mustalla on tietysti tässä monta huomattavasti yleisempääkin vaihtoehtoa, mutta ei pelisiirrossakaan tietenkään mitään vikaa ole ja Jimi on pelannut näin aiemminkin.} 4. c3 Nf6 5. Qe2 e5 6. d3 Be7 7. Nbd2 O-O 8. a4 {Jotenkin tuntuisi, että valkean edellisiin siirtoihin pitäisi etsiä parannuksia, sillä mustan asema tuntuu jo huomattavasti helpommin pelattavalta.} ({Esimerkiksi myös luonnollinen} 8. O-O a6 9. Ba4 b5 10. Bc2 d5 $1 {olisi mustalle hyvin miellyttävää.}) 8... d6 ({Tässä voisi harkita myös} 8... d5 $1 {:ttä}) 9. h3 Be6 10. Nc4 a6 11. Bxc6 Qxc6 12. Bg5 b5 13. Ne3 h6 14. Bxf6 Bxf6 15. c4 $2 {Tämä johtaa yllättäen asemaan, jossa valkea joutuu täysin sivustaseuraajaksi käytännössä ilman vastapeliä.} (15. axb5 axb5 16. O-O {ja mustalla lienee pientä etua, mutta peli olisi kuitenkin täysin kesken.}) 15... bxc4 16. Nxc4 Rab8 17. O-O Rb4 18. Qc2 Rfb8 19. Rfb1 Be7 20. b3 f5 $1 {Valkean on vaikeaa löytää vastapeliä mustan yksinkertaiseen suunnitelmaan vyöryttää kuningassivustalla.} 21. Nfd2 Bf6 22. Na5 Qc7 23. Nac4 Qc6 24. Na5 Qd7 $1 {Tasapeli ei tietenkään ollut mustan mielessä!} 25. Nac4 f4 26. Re1 ({Tässä olisi tietysti voinut harkita valmistautumista tulevaan esim.} 26. f3 {:lla, mutta hirveän hauskaa ei valkealla olisi myöskään jatkossa} g5 27. Kf2 h5 28. Rh1 Kg7) 26... g5 27. Qd1 (27. f3 $5 {olisi ehkä ollut tässä ns. pienempi paha.}) 27... g4 28. hxg4 Bxg4 29. Qc2 Kh7 $1 {Musta on saanut näennäisesti hämmentävän helposti jo ratkaisevan edun ja jyrää lopunkin todella tyylikkäästi.} 30. Kf1 Rg8 31. Nf3 Be6 32. Ke2 Rxg2 33. Rh1 Rb8 34. Rag1 Bh3 35. Ne1 Qg4+ 36. Nf3 Bh4 37. Rf1 Bxf2 $1 38. Rxh3 Bd4+ 39. Kd1 Qxh3 40. Ncd2 Rb4 41. Kc1 Be3 0-1   

Miska Moision ja Dmitri Tumanovin peli muuttui nopeasti hyperteräväksi.

Muutamiin siirtojärjestysnyansseihin voisi ottaa kantaa jo aiemminkin, mutta lähdetään liikkeelle kuitenkin kuvioasemasta.

Valkea valitsi tässä 14.Lh6:n, mutta koska h-linjalla ei vielä ole varsinaista hyökkäystä, mahdollisesti tarkempi olisi ollut pelata laajemmin myös muualla lautaa jatkossa 14.hxg6 fxg6 15.d6!. Asema olisi edelleen hyvin vaikea ja terävä.

Pelin ratkaisu nähtiin jo pian edellisestä kuvioasemasta.

Pelissä tapahtunut 16.g4? oli auttamattomasti liian hidasta. Musta vastasi tyylikkäällä 16.-Txc3+!:lla ja voitti 23 siirrossa.

Valkean olisi kannattanut kehittää kuningassivustaansa alkaen esim. 16.Ld3:lla, jolloin mustan siirrot eivät olisi aivan helppoja. Esimerkiksi 16.-Rbxd5 saisi jo vastauksen 17.hxg6! ja nyt 17.-Rxc3 18.g7! ja 17.-fxg6 18.Lxg6! Muunnelmat jatkuvat toki tästäkin, eivätkä ole aivan simppeleitä, mutta valkean mahdollisuudet vaikuttavat lupaavilta.

JyS – MatSK 2 3.5-4.5

Luukkonen Tommi – Ebeling Mika 0-1
Nivala Tuomas – Tolonen Mikko 1-0
Laihonen Petteri – Salimäki Janne ½-½
Nevanlinna Risto – Nieminen Kari ½-½
Salmelin Aaro – Sjöman Tapani ½-½
Laasanen Teemu – Kokkonen Lassi 0-1
Seppälä Aki – Kaskinen Timo 0-1
Remes Marko – Virolainen Matti 1-0

MatSK 2 kampesi pois jumbosijalta!

Tämä liigaviikonloppu ei ollut Tommi Luukkosen, sillä lauantain tappionsa jatkoksi jyväskyläläinen shakkitaiteilija sai tunnustaa sunnuntain kierroksella FM Mika Ebelingin paremmakseen.

Sisilialaisen Najdorf -muunnelmassa pata alkoi porisemaan jo hyvissä ajoin.

Terävässä asemassa valkeilla pelaava Ebeling ei peruutellut, vaan valitsi tässä 17.Taf1!?:n. Kvaliteetinuhraus kannattaisi ottaa vastaan: 17.-Lxf4 18.Txf4 e5! ja seuraavaksi lähetin kehittäminen e6:een pitäisi taistelun edelleen jännittävänä, vaikka valkean aloite toki ihmissilmään hyvin vaaralliselta näyttäisikin.

Luukkosen 17.-Rg5? kumoutui komeasti: 18.Lxg5 hxg5 19.Txf7! ja peli oli ratkennut. Ebeling voitti lopulta 29 siirrossa.

Valkeilla pelannut Tuomas Nivala jyräsi Mikko Tolosen tehokkaalla hyökkäyksellä:

Sotilaanuhraus on antanut Nivalalle lupaavan aseman ja nyt hän jatkoi tehokkaalla 14.f5!:llä ja peli jatkui 14.-Dd5?! 15.Lh6 Te8 16.fxg6 hxg6:

Löydä valkean tehokas, pelin päättänyt loppusommitelma. Ratkaisu artikkelin lopusta ennen sarjataulukkoa.

Janne Salimäen ja Petteri Laihosen pelissä Salimäki hieroi pitkään sotilaan etuaan, kunnes hän toisti. ainakin ulkopuolisen silmiin kovin yllättävässä tilanteessa siirrot. Vai mitä sanotte pelin loppuasemasta:

Luulisi tietenkin, että valkea pelaisi voitosta. Vaihtoehtoisia selityksiä tulee oikeastaan mieleen vain pari: joko Salimäki halusi pelata erityisen varman päälle ja varmistaa joukkueelleen otteluvoiton (ottelu päättyi lopulta 4,5–3,5), tai sitten siirtojen toisto tapahtui epähuomiossa.

Täytyy myöntää, että hirveästi en enää ylläty, kun näen tuloksista shakkimestari Kari Niemisen pelanneen liigapelinsä tasan. Tällä kertaa hän sai tosin kammeta itsensä siihen häviöaseman kautta. Pelissä Risto Nevanlinnaa vastaan olisi nimittäin erilaisten tähtien alla voinut käydä kalpaten.

Melko rohkealta Niemisen avauskäsittely kyllä näyttää ja ainakin itse olisin mustilla tässä hyvin huolissani, huolimatta siitä, että koneen mukaan esim. siirto 11.-Lxe4 olisi pelattavissa.

Niemisen valinta oli 11.-e5 ja Nevanlinnan 12.Dh5!:n jälkeen hyvät neuvot olivat kalliit. 12.-Df6 13.Rf3 Ld6 14.Lg5 Dg6 15.Dxg6 hxg6 16.0-0-0 Lc7:n jälkeen tultiin seuraavaan asemaan:

Nevanlinna pelasi tässä luonnollisen 17.Lxf7+:n ja tätä asemaa katsoessa mustan selviytyminen ei kyllä kovin todennäköiseltä vaikuta. Nieminen kuitenkin jatkoi sinnikkäästi taistelua ja niin vain hän itsensä tasa-asemaan kampesi.

Valkean viimeinen voitonmahdollisuus tuli tässä. Pelissä tapahtui 45.Ld8? ja 45.-Tc4 46.Lxa5 Txc6:n kamppailu päättyi pian tasan.

Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen siirto 45.c7 Tc4 ja nyt 46.f5+!, jolloin mustan lienee pelattava 46.-Kf7 tai 46.-Kh7, sillä muutenhan h- ja c-sotilaat ratkaisevat.

Katsotaanpa tilannetta esim. 46.-Kf7:n jälkeen, sillä valkean ideat ovat 46.-Kh7:een melko samoja.

Veikkaan, että valkean voittosiirto 47.Lf4! on saattanut jäädä laskelmissa kaukaa helposti näkemättä. Musta on nyt täysin voimaton valkean sotilaita vastaan.

Esimerkkimuunnelmia:

47.-Kg8 48.Le5 ja seuraavaksi 49.f6 (tai 49.h7 jos musta pelaa 48.-Kf7)

47.-Kf6 48.Le5+! voittaen

47.-Tc6 48.Le5 Kg8 49.f6 +-

Tapani Sjöman ja Aaro Salmelin sopivat tasapelistä jo 21.siirrossa pelissä, jossa muutamaa siirtoa aiemmin Salmelinilla vaikutti olleen pieniä mahdollisuuksia pelata edusta.

Kolmella viimeisellä pöydällä matinkyläläisille jäi yhden ”maalin” verran enemmän hyvää, kun Lassi Kokkonen rankaisi Teemu Laasasen pahasti epäonnistuneesta avauskäsittelystä ja Timo Kaskinen puolestaan Aki Seppälän tornin harharetkestä. Jyväskyläläisille laihan lohdun toi Marko Remes, joka voitti Matti Virolaisen.

SalSK – Aatos 2.5-5.5

Kulaots Kaido – Nybäck Tomi ½-½
Kiik Kalle – Salonen Aku 0-1
Hartikainen Markku – Seeman Tarvo 0-1
Valkama Eero – Virtanen Antti 0-1
Westerinen Heikki – Keskisarja Teemu 1-0
Heino Pessi – Salo Heikki ½-½
Pelto Juho – Pulkkinen Kari ½-½
Närhi Kimmo – Zhang Yiming 0-1

Salon synkkä kausi jatkui

Salon Shakkikerhon kausi on ollut tuloksellisesti synkkä ja sarjajohtaja Aatokselle kärsitty tappio sysäsi joukkueen jo sarjan viimeiseksi ennen liigan maaliskuun päätöskierroksia.

Kärkipöydän suurmestarikohtaamisessa mustilla pelannut Kaido Kulaots neutralisoi varmasti Tomi Nybäckin yritykset hankkia merkittävää etua ja piste puolitettiin lopulta 49 siirron jälkeen.

FM Aku Salonen otti mustilla hämmentävän helpon voiton Kalle Kiikistä. Kokenut kansainvälinen mestari jäi pelissä täysin sivustakatsojaksi.

KvM Tarvo Seeman hoiteli Markku Hartikaisen puolestaan tyylikkään teknisesti. Ei tarvittu kuin pieni epätarkkuus mustilla pelanneelta Hartikaiselta, ja kuljettiin vain yhteen suuntaan.

Valkea on saanut mustan kannalta kiusallisen hieronta-aseman, mutta 18.-Dxd4 19.Txd4 Re6:n jälkeen mustalla olisi edelleen aivan kelvolliset puolustusmahdollisuudet. Pelissä tapahtunut 18.-Lxe4 johti kuitenkin heti alamäkeen jatkossa 19.Dxb6! axb6 20.Lxe4. Valkea voitti sotilaan ja kuittasi pisteen vakuuttavasti 49 siirrossa.

FM Antti Virtanen kumosi mustilla tylysti Eero Valkaman avauskäsittelyn.

1.e4 c5 2.Rf3 e6 3.b3 a6 4.Lb2 Rc6 5.c4 Dc7:n jälkeen tultiin seuraavaan asemaan:

Tässä valkealta vaaditaan jo tarkkuutta. Aseman eniten pelattu siirto on 6.g3, mutta Valkaman valinta 6.d4? on paha epätarkkuus, jonka teoriatiedoistaan tunnettu Virtanen tehokkaasti osoitti: 6.-cxd4 7.Rxd4 De5! ja mustalla oli suuri, ellei jopa jo voittava etu.

Valtavia käänteitä ei pelissä tämän jälkeen enää nähty, vaan Virtanen realisoi etunsa vakuuttavasti voitokseen 54 siirrossa.

FM Teemu Keskisarjan ja Heikki Westerisen peli näytti pitkään erinomaiselta valkeilla pelanneelle Keskisarjalle, mutta mahdollisesti aikapulassa ja juuri ennen 40.siirron lisäaikojen tuloa peli karkasi täysin käsistä.

Paljon olisi keskusteltavaa pelin aiemmistakin vaiheista, mutta keskitytään lopputuloksen kannalta kriittiseen kuvioasemaan.

Jos valkea pelaisi nyt esim. 34.c4 tai 34.Td1, pysyisi etu tukevasti hänen puolellaan lautaa. Pelijatko oli kuitenkin mystinen 34.Db5?! Dxd5 35.h5? a6 36.De2 Rxh5.

Valkea menetti siis kaksi sotilasta, joista hänellä tässä kohtaa vielä toki oli korvausta. Pian tapahtuneet uudet epätarkkuudet pilasivat kuitenkin pelin ja musta voitti 65 siirrossa.

FM Heikki Salo pääsi avauksesta mukavantuntuiseen asemaan Pessi Heinoa vastaan. Heinolla oli menettämästään lähettiparista kuitenkin korvauksena mustan hieman heikentynyt sotilasasema kuningatarsivustalla, eikä hänellä ollut vaikeuksia estää Saloa parantamasta asemaansa sen enempää. Tasapelistä sovittiin 45.siirrossa.

FM Kari Pulkkinen olisi voinut joutua valkeilla pelissään Juho Peltoa vastaan jo varhain pulaan.

14.-b6? on alku tähän asemaan liian hitaalle suunnitelmalle ja 15.0-0-0 c5 16.d4 cxd4 17.Rxd4:n jälkeen mustalla ei tainnut olla korvausta sotilaastaan.

Oikein olisi ollut 14.-b5!, ja esim. 15.0-0-0 b4! 16.Re4 f5! tai 15.a3 c5! 16.Rxb5 Lb7 käyvät hyvinä esimerkkeinä siitä, kuinka vaarallinen asema valkealle on.

Musta sai myöhemmin vielä uuden, erittäin maukkaan mahdollisuuden.

On tehtävä vahva tulkinta, että tässä oltiin molemminpuolisessa aikapulassa. Muuten nimittäin on vaikeaa selittää seuraavia siirtoja.

Valkea pelasi nyt 35.Re6?? ja kamppailu päättyi tasan siirtojen 35.-Lxc2+?? 36.Dxc2 Dxc2+ 37.Kxc2 Txe6 jälkeen.

Mustalle oli kuitenkin tarjolla melko simppeli 35.-Txe6 joka voittaisi tietysti pelin suoraan. 36.Dxe6 Dxc2+ johtaa seuraavassa siirrossa mattiin ja b8:ssa ei ole daamishakkia, koska valkean daami pitää sen.

No, shakki on joskus tällaista!

Viimeisellä pöydällä Aatoksen superjuniori Yiming Zhang käytti vastustajansa Kimmo Närhen pahan taktisen virheen tehokkaasti hyväkseen.

Valkea pelasi nyt 24.e3?, johon tärähti 24.-Rxe3+! ja peli päättyi nopeasti: 25.Lxe3 Lxe3 26.Kf1 Ld4 27.b3 T8c3 28.Ke1

Löydä mustan pelin päättänyt siirto. Ratkaisu artikkelin lopusta ennen sarjataulukkoa.

HSK – HSC 3-5

Cattaneo Marco – Sulskis Sarunas 0-1
Norri Joose – Agopov Mikael ½-½
Kåhre Kim – Nyysti Sampsa 0-1
Binham Timothy – Nissinen Niilo 0-1
Puittinen Mika – Mansner Harry ½-½
Vesa Mikke – Henttinen Markku 1-0
Kaitaranta Sameli – Nybäck Jukka ½-½
Vieira Daniel – Reunanen Antti ½-½

Valitettavasti HSK-HSC -ottelun pelejä ei saatu liiga-artikkelin julkaisuun mennessä käyttöön, todettakoon siitä vain se, että HSC säilytti voitollaan edelleen mahdollisuudet mitaleille.

RaahLi – VammSK 6.5-1.5

Kauppila Osmo – Torkkola Henri 1-0
Huovinen Jere – Kauko Jussi 1-0
Kononen Keijo – Paldanius Pekka 1-0
Pitkäaho Aki – Heinola Vesa-Pekka 1-0
Wallin Aleksi – Salonen Mikko ½-½
Mäkelä Lauri – Satonen Arto ½-½
Pitkäaho Arto – Hautaniemi Jarmo ½-½
Kallunki Konsta – Pihlajamäki Seppo 1-0

Raahe jyräsi Vammalan

Raahelaiset tekivät vierailijoistaan melkoista hakkelusta. Ottelun ratkaisi käytännössä neljän kärkipöydän täysin suvereenit esitykset.

Osmo Kauppila oli mustilla hyvin valmistautunut shakkimestari Henri Torkkolan lontoolaiseen. Terävä asema kääntyi nopeasti hänen edukseen ja pelistä tuli ehkä yllättävänkin yksipuolinen näytös.

Jere Huovisen ja FM Jussi Kaukon pelissä Kauko ei näyttänyt olevan hieman harvinaisemmassa avauksessa ihan kotonaan. Tilanne muuttui jo nopeasti kriittiseksi.

Mustan asema on on jo melko hankala ja nyt pitäisi yrittää 15.-f6:tta idealla 16.Txb7 fxe5 17.Tb1 e6 ja yrittää saada nopeasti kuningas turvaan. Myönnän, ei tämäkään mitään herkkua olisi, mutta parempi kuin pelijatko 15.-e6, johon 16.Txb7! tuli vielä kovemmalla voimalla. Huovinen voitti vain muutaman siirron kuluttua.

Keijo Kononen sai mustilla shakkimestari Pekka Paldaniusta vastaan eräänlaisen Benko-gambiitin steroideilla:

Kuningasintialaisesta puolustuksessa ollaan päädytty hyvin terävään muunnelmaan ja jos asema ei ole ennestään tuttu, on Paldaniuksen valinta 9.bxa6?! jollain tasolla ymmärrettävä. Vaikka se aseman toiseksi suosituin siirto onkin, on se mielestäni jo periaatteellisesti väärin, sillä musta saa nyt helposti mahtavan aseman.

Jos tällaisen aseman saa mustilla 14.siirron jälkeen, ei todellakaan voi olla kovin pettynyt. Sotilaan enemmyydestä huolimatta tällaiset asemat ovat tunnetusti käytännössä lähes aina mustalle edullisia, niin nytkin. Peli olikin tämän jälkeen enemmän tai vähemmän yhtä maalia ja Kononen voitti helposti.

Kärkipöytien teemana tuntui tässä ottelussa olevan raahelaisten lähes täydellisesti onnistuneet avaukset, sillä myös Aki Pitkäaho sai CM Vesa-Pekka Heinolaa vastaan erinomaisen aseman kuin tarjottimella. Peli oli käytännössä ratkennut n. 10.siirrossa ja Pitkäaholle kirjattiin piste vain 24.siirron jälkeen.

Pöydillä 5-7 päädyttiin tasapeleihin ja näistä ainoastaan Mikko Salosen ja Aleksi Wallinin pelissä taisteltiin kunnolla. Hieman ennen 40.siirtoa tilanne sähköistyi.

Valkeilla ollut Salonen pamautti nyt 37.Lxh6?! ja 37.-gxh6 38.Txf6:n jälkeen tultiin seuraavaan tilanteeseen:

Musta valinta oli 38.-Dh5 ja 39.g4! Dxh4 40.Txh6 Tb2!:n jälkeen päädyttiin pian tasapeliin.

Tarjolla olisi kuitenkin ollut mielenkiintoinen 38.-e4!, joka ainakin käytännön pelissä vaikuttaa mustalla hyvin lupaavalta jatkossa 39.fxe4 (mitä muutakaan?) 39.-Dxe4+ 40.Kh2 Td3. Tietokone varmaan tämän valkeilla pitäisi, mutta ihmisistä en olisi niinkään varma…

Viimeisellä pöydällä pelissä Konsta Kallunki-Seppo Pihlajamäki jatkettiin kärkipöytien ”teeman” mukaisesti. Valkeilla pelanneella Kallungilla oli selvä etu jo n.10.siirrosta lähtien eikä hän hellittänyt otettaan vaan hoiteli pisteen pitkän kaavan mukaan kotiin.

Sommitelmien ratkaisuja:

1. Nivala-Norri (ottelusta JyS-HSK): 28.-Txd1 29.Txd1 Dxc5! 0-1
2. Nivala-Tolonen (ottelusta JyS-MatSK): 17.Rg5! Lxg2 18.Txf6! 1-0
3. Närhi-Zhang (ottelusta SalSK-Aatos) 28.-Lxf2+! 0-1, sillä 29.Rxf2 Te3+ 30.Kf1 Tf3 tai 29.Kf1 Le3 eivät anna syytä jatkaa peliä.

SM-liiga

Aatos                        9   7  1  1   15    44.0 
MatSK                        9   6  1  2   13    43.5 
Gambiitti                    9   6  1  2   13    42.5 
------------------------------------------------------
HSC                          9   5  1  3   11    40.5 
TammerSh                     9   3  4  2   10    38.0 
RaahLi                       9   3  2  4    8    35.0 
HSK                          9   3  2  4    8    33.5 
TuTS                         9   4  0  5    8    33.5 
VammSK                       9   3  1  5    7    34.0 
JyS                          9   2  2  5    6    31.5 
------------------------------------------------------
MatSK 2                      9   2  1  6    5    27.0 
SalSK                        9   2  0  7    4    29.0

Palautetta ja kommentteja raporttiin liittyen voi lähettää osoitteeseen: toni.ponnio@shakkiliitto.fi.

Liigan päätösviikonlopun ottelut (kaikki pelataan Shakkiareenalla, Helsingissä):

La 14.3.2026
Aatos-VammSK
Gambiitti-JyS
HSK-RaahLi
MatSK-HSC
MatSK 2-TuTS
SalSK-TammerSh

Su 15.3.2026
Aatos-HSC
Gambiitti-VammSK
HSK-TuTS
MatSK-TammerSh
MatSK 2-RaahLi
SalSK-JyS

Pelit

JSM-toimikunta on määrännyt 80 euron sanktion yhteyshenkilön velvollisuuksien laiminlyönnistä Vaasan Shakkiseuralle ja Tammer-Shakille.

* * *

Liiga palasi joulutauon jälkeen täyteen vauhtiin tammikuun alussa 11 ottelun voimin.

10.1.2026

RaahLi – JyS 4-4

Kauppila Osmo – Luukkonen Tommi 0-1
Kononen Keijo – Nivala Tuomas ½-½
Pitkäaho Aki – Nevanlinna Risto 0-1
Wallin Aleksi – Hämäläinen Sami ½-½
Mäkelä Lauri – Paananen Olli-Pekka ½-½
Pitkäaho Arto – Ojasuo Anton ½-½
Haataja Riku – Haapamäki Marko 1-0
Kallunki Konsta – Ruosteenoja Eero 1-0

Raahessa tasainen kamppailu, vaikka toisinkin olisi voinut käydä…

Raahelaisten ja jyväskyläläisten kärkipöydän pelissä kohtasivat FM:t Tommi Luukkonen ja Osmo Kauppila.

Skandinaavisella puolustuksella alkaneessa kamppailussa mustilla pelannut Kauppila sai pian hyviä mahdollisuuksia.

Kauppila pelasi tässä luonnollisen kehityssiirron 15.-Ld6, jossa ei tietenkään sinällään ollut vikaa, mutta parempaakin oli tarjolla.

15.-Reg4! olisi laittanut valkean ongelmiin mustan uhatessa yksinkertaisesti lyödä f2:een ja monissa jatkoissa myös d5-sotilas roikkuu. Esimerkiksi 16.Lg5:een voisi pelata ainakin 16.-Lh6! (ei ainoa hyvä jatko, mutta asemallisen selkeä) 17.Lxh6 Rxh6 ja d5-sotilasta olisi jo hankalaa suojata.

Peli päättyi kuvioaseman jälkeen jo hämmästyttävän nopeasti mustan tornin harharetken maksettua materiaalia ilman korvausta. Tämä mittelö ei todellakaan antanut oikeaa kuvaa Kauppilan taidoista, mutta tällaista shakki välillä on.

Toisen pöydän pelissä Kononen–Nivala päädyttiin tasapeliin hieman hämmentävästi.

Mustan asema näyttää jo silmämääräisesti hieman huteralta ja pelissä tapahtunut 16.-Rc6? pahensi tilannetta.

Valkea jatkoi 17.Rh5 ja nyt 17.-Dg6?? oli jo pahemman luokan virhe. Kumpikaan ei ilmeisesti huomannut asemassa mitään kummallista, sillä seurasi siirtojen toisto 18.Rf4 Df6 19.Rh5 Dg6 20.Rf4 Df6 21.Rh5 ja tasapeli.

17.-Dg6:een oli kuitenkin simppeli kumous.

18.Rh4! olisi voittanut materiaalia, esim. 18.-Dxh5 19.Lf3 tai 18.-Dg4 19.Rf6+.

FM Risto Nevanlinnan ja shakkimestari Aki Pitkäahon kamppailussa mustilla pelanneelle Pitkäaholle sattui avauksessa pieni lipsahdus, jonka seurauksena Nevanlinna olisi voinut saada merkittävän edun.

Paras jatko olisi kuvioasemassa ollut 10.-cxd4!, toki pitää tällöin ymmärtää, että 11. Rc7:ään voi pelata 11.-Df4! ja arvioida oikein jatkot 12.Rxa8 Dxe4, sekä 12. Dxd4 Dxc7 13.Dxb4. Ei aivan simppeliä jos asema on vieras.

Mustan valinta pelissä oli äkkiseltään loogiselta vaikuttava 10.-De7?, johon valkea olisi kuitenkin voinut vastata kiusallisesti 11.a3! La5 12.dxc5 Dxc5 13.c4!

Valkea aikomuksena on pelata seuraavaksi 14.b4. 13.-Dxc4:ää seuraisi 14.Rfd4! ja mustan olisi oltava jo tarkkana ettei hänen daaminsa jäisi kiinni.

Pelissä musta pääsi pian selvästi paremmalle puolelle ja paranteli asemaansa pitkään vakuuttavasti. Tilanne pysyi kuitenkin käytännön pelissä hankalana ja mahdollisesti aikapulassa pakka ei enää pysynyt kasassa.

Tietokone toki kailottaa ”perinteistä”  tasa-asemaa, mutta ihmissilmään näyttää hyvin sekavalta. Tämän taustaseikan vuoksi pelitapahtumat ovatkin jollain lailla selitettävissä.

Kamppailu päättyi seuraavasti: 37.-Db7? (näkisittekö kellopaineessa aseman parhaat siirrot 37.-Le3! tai 37.- f5!. Minä todennäköisesti en.) 38.Re4?? (38.Te8!) 38.-Txf2?? (38.-Dxa8!:n jälkeen valkean olisi otettava tasapeli alkaen 39.Dxf7+:lla) 39.Rf6+ 1-0, sillä seuraa matti seuraavassa siirrossa.

Aleksi Wallinilla oli Sami Hämäläistä vastaan pitkään selvä etu, mutta jostain syystä hän päätyi kuivattamaan aseman eriväristen lähettien loppupeliin, jossa sotilaan enemmyydestä ei ollut enää iloa, vaan pian poltettiin rauhanpiippua.

Olli-Pekka Paananen ja Lauri Mäkelä vaihtoivat nappuloita varsin sopuisan oloisesti ja tasapelistä sovittiinkin jo 21.siirrossa.

Arto Pitkäaho ja Anton Ojasuo päätyivät myös pistejakoon 33 siirron jälkeen pelissä, jossa valkeilla olleella Pitkäaholla vaikutti parissa kohtaa olleen pieniä mahdollisuuksia saada etua.

Kahdella viimeisellä pöydällä tasoero vaikutti ainakin näiden pelien perusteella olevan melko selvästi raahelaisten eduksi, sen verran helpon tuntuisesti nimittäin sekä Riku Haataja että Konsta Kallunki pelinsä voittivat.

SalSK – VammSK 1.5-6.5

Kulaots Kaido – Meshkovs Nikita ½-½
Hartikainen Markku – Kantans Toms 0-1
Westerinen Heikki – Pohjala Henri 0-1
Heino Pessi – Torkkola Henri ½-½
Pelto Juho – Kauko Jussi 0-1
Närhi Kimmo – Paldanius Pekka 0-1
Lindqvist Tor-Erik – Salonen Mikko 0-1
Virtanen Aleksi – Pihlajamäki Seppo ½-½

VammSK nappasi murskavoiton

Sarjataulukossa toiseksi viimeiseltä sijalta tähän viikonloppuun lähtenyt VammSK paranteli asemaansa hakemalla murskavoiton Salosta.

Kärkipöydällä mustilla pelannut SM Kaido Kulaots vaikutti onnistuneen avauksessaan mainiosti SM Nikita Meshkovsia vastaan.

Strategisessa kamppailussa musta voitti lopulta sotilaan ja pääsi hieromaan edullista torni+lähetti vastaan torni+ratsu -loppupeliä. Hieman ennen 40.siirron lisäaikojen tuloa nähtiin loppupelin ehkä mielenkiintoisin hetki.

Musta pelasi tässä 35.-Kg7 ja 36.Tb5 d3 37.Td5:n jälkeen valkea puolusti tasapelin 64 siirrossa.

Kuvioasemassa ensimmäinen tulee tietysti mieleen 35.-Txe5, joka onkin koneen mukaan voittava siirto. Miksi Kulaots sitten hylkäsi tämän?

Voimme tietysti vain spekuloida, mutta itse veikkaan syynä olleen siirron 36.Td8, joka ainakin nopeasti katsottuna näyttäisi voittavan mustan d4-sotilaan.

Tähän voisi kuitenkin pelata 36.-Te2+ ja tultaisiin seuraavaan asemaan:

Miten väistää tätä shakkia?

1. 37.Kg1:een musta pelaa 37.-Te6! ja 38.Rf3 Td6:n jälkeen sotilas d4:ssä pysyy Lc5-resurssin vuoksi hengissä.
2. 37.Kh1:tä seuraisi 37.-Tf2! uhaten seuraavaksi g5, ja valkean ratsulla olisi hankaluuksia pysyä laudalla (g2:een siirtyminen ei olisi alarivin matin vuoksi mahdollista.). Tämän jälkeen 38.Td5 idealla saada g5:n jälkeen ratsulle f5-ruutu, saisi vastauksen 38.-Tf6 ja seuraavaksi Td6.
3. 37.Kh3 Tf2! ja yksi esimerkkimuunnelma: 38.Txd4 g5 39.Rg2 h5 ja seuraavaksi 40.-g4+

Tätä loppupeliä kannattaa tutkia myös itsenäisesti, sillä yllä olevien muunnelmien lisäksi valkealla on muitakin puolustusyrityksiä. Mikään niistä ei kuitenkaan pelasta.

FM Markku Hartikaisen ja SM Toms Kantansin kamppailu päättyi Hartikaisen lipsautettua keskipelissä upseerin, toki suurimman osan aikaa hänen asemansa vaikutti ainakin optisesti hiukan hankalalta.

SM Heikki Westerinen yritti mustilla hieman ennenaikaista vapautussiirtoa FM Henri Pohjalaa vastaan.

Hieman nihkeältähän mustan asema tässä vaikuttaa ja on hyvin ymmärrettävää, että jotain aktiivista haluaisi tehdä.

Valitettavasti 15.-b5? pelaa suoraan valkean pussiin: 16.axb5 axb5 17.Ra5 b4 18.Rb5 ja peli oli asemallisesti hävitty ja Pohjala voitti 25 siirrossa.

CM Pessi Heinon ja shakkimestari Henri Torkkolan pelissä Torkkola sai nopeasti mukavan aseman.

Torkkola pelasi tässä 14.-Rxd3, mikä oli toki hyvin luonteva siirto, mutta 15.Txd3 Rc5 16.Te3:n jälkeen seurasi sarja vaihtoja ja asema kuivahti nopeasti tasapeliä enteileväksi. Tasatulos sinetöitiin lopulta 43 siirrossa.

14.-a5!? olisi ollut mielenkiintoinen, asemaa ylläpitävä siirto, jonka jälkeen valkealle ei ole ainakaan omaan silmääni helppo keksiä suunnitelmaa. Valkean lähettiparista ei näyttäisi olevan asemassa juurikaan iloa.

FM Jussi Kauko hankki avauksesta asemallista etua Juho Peltoa vastaan ja siirtyi pian torniloppupeliin sotilasta enemmällä.

Edun realisointi ei kuitenkaan onnistunut kuin elokuvissa.

Musta pelasi tässä 35.-Kf8? ja 36.g4! hxg4 37.Kg3:n jälkeen loppupeli oli hävitty.

Oli tärkeää estää pelissä tapahtuneen murron onnistuminen pelaamalla 35.-f5!

Valkea voisi toki tämänkin jälkeen yrittää sitä, mutta 36.g4:ään voisi nyt pelata 36.-fxg4! (36.-hxg4 häviäisi). Olennaista on, että f-linja on nyt auki mustan tornin puolustukselle ja valkea ei saisi tietyissä muunnelmissa kuningastaan f6:een.

Kimmo Närhi sai valkeilla nopeasti ylivoimaisen aseman shakkimestari Pekka Paldaniusta vastaan, mutta realisointi yski pahasti ja lopulta peli kääntyi täysin ylösalaisin ja piste merkittiin Paldaniukselle.

Mikko Salonen kaatoi FM Tor-Erik Lindqvistin pelissä, joka avauksen jälkeen olisi voinut kääntyä myös toiseenkin suuntaan.

Aleksi Virtanen ja Seppo Pihlajamäki olivat viimeisellä pöydällä melko sopuisalla tuulella. Juuri ennen tasapelistä sopimista Pihlajamäellä oli kuitenkin valinta myös jatkaa peliä.

Musta pelasi 25.-Dxd4 ja pelaajat sopivat tasapelistä. En tiedä miettikö hän lainkaan 25.-exd4:ää, jonka jälkeen tasapeli olisi toki myös todennäköinen lopputulos. Kaikki hauskuus olisi kuitenkin mustalla ja valkea joutuisi puolustamaan pitkään.

HSC – TammerSh 4-4

Laurusas Tomas – Köykkä Pekka 1-0
Sulskis Sarunas – Ahvenjärvi Jani ½-½
Agopov Mikael – Mertanen Janne 0-1
Nyysti Sampsa – Penttinen Jarkko 1-0
Nissinen Niilo – Pönniö Toni ½-½
Mäki-Uuro Miikka – Martinec Tamas ½-½
Mansner Harry – Lehtioksa Jorma ½-½
Henttinen Markku – Multanen Jimi 0-1

Tammerin taistelu

HSC:n ja Tammerin kärkipöydän pelissä KvM Pekka Köykkä-SM Tomas Laurusas Köykälle aukesi keskipelissä pieni ikkuna.

Valkea pelasi 19.Df2 ja 19.-b5 20.cxb5 Dxb5:n jälkeen asema oli melko tasainen. Myöhemmin liettualaissuurmestari punnersi itselleen paremman aseman ja hieroi lopulta voiton pitkässä loppupelissä.

Kuvioasemassa oli kuitenkin tarjolla tehokas ja pientä etua antava 19.e5!, jossa pointtina on lyödä tarvittaessa takaisin e5:een f-sotilaalla. Monille valkean nappuloille aukeaisi myös uusia näkymiä: a3-lähetille paikka d6:een tai joskus vaihtomahdollisuus e7-ratsuun, e4-ruutu myöhemmin joko ratsulle tai daamille jne.

SM Sarunas Sulskisin ja Jani Ahvenjärven pelissä mahdollisesti mielenkiintoisimmat hetket tapahtuivat jo avausvaiheessa.

Sulskis pelasi tässä 11.Rh4, joka ei antanut etua jatkossa 11.-0-0 12.Df3 Te8 13.Rf5 Lxf5 14.Dxf5 Dd7. Peli kesti toki vielä pitkään, mutta mitään vaikeuksia Ahvenjärvellä ei vaikuttanut missään kohtaa olleen.

Mielenkiintoinen yritys saada etua olisi ollut 11.h3!?, ideana 11.-0-0 12.Rh2 ja toteuttaa seuraavaksi f4. Näyttäisi ainakin siltä, että valkealla olisi tässä enemmän kuin pelijatkossa.

FM Janne Mertasen ja KvM Mikael Agopovin peli sai mustilla pelanneen Agopovin epäonnistuneen ratkaisun myötä nopeasti hänen kannaltaan vaikean suunnan.

Mustan pitäisi ratkaista jollakin tavalla paine g7:ään. Oikein olisi ollut 13.-f6 ja peli olisi jatkanut klassisesti ”molemminpuolisin mahdollisuuksin”.

Pelissä tapahtunut idea 13.-Lf6? 14.Dd2 Lxb2?! 15.Dxb2 0-0 16.Tac1 johti valkean selvään etuun ja Mertanen voitti tämän jälkeen yllättävänkin nopeasti, sillä peli kesti vain 27 siirtoa.

KvM Sampsa Nyystin ja FM Jarkko Penttisen peli oli mielenkiintoinen kamppailu monine kerroksineen, mutta katsotaan siitä tällä kertaa vain pari opettavaista tilannetta.

Tulisiko mustan ratsun siirtyä c4:ään vai e4:ään?

Pelissä Penttinen siirsi 34.-Rc4 suojaten toistaiseksi b6-sotilaansa, mutta ilmeisesti 34.-Re4 olisi ollut tehokkaampi, sillä esim. jatkossa 35.Txb6 Txa3 mustalla olisi vastapeliä valkean kuninkaaseen.

Seuraavan ratsunsiirron valinta tuli eteen jo muutaman siirron kuluttua.

Nyt kysymys kuuluu siirtääkö ratsu e3:een vai e5:een?

Pelijatko 38.-Re3 salli valkean 39.d6!:n, jonka jälkeen Nyysti voitti melko nopeasti, mutta 38.-Re5! ja esim. 39.Txb6 g5! ei olisi lainkaan selvää.

Vaihtoehtojen välillä arviointi ei varmastikaan vähällä ajalla ollut helppoa.

Omassa pelissäni avausvalmisteluni loppuivat jo 4.siirrossa mustilla olleen FM Niilo Nissisen pelattua hieman harvinaisemman siirron (1.d4 Rf6 2.c4 e6 3.Rf3 Lb4+ 4.Rbd2 Le7!?). Tiesin kyllä tämän olemassaolon ja sen, että 5.e4 on varmaankin kriittisin jatko, mutta ilman valmisteluja päätin pelata rauhallisesti 5.g3 ja sainkin aivan kelvollisen aseman.

Pian sain myös mahdollisuuksia etuun vastustajani pelattua aavistuksen liian kunnianhimoisesti.

Musta on pelannut viimeksi 12.-e5 ja nopeasti katsottuna sotilasta ei voi lähettihaarukan vuoksi lyödä. Vai voiko?

Pelasin 13.Rxe5 Ld4 14.c5! (koko pelitavan pointti) ja kamppailu jatkui 14.-Dxc5 15.Rd3 Db6

Millä tavalla ratkaista oman uhattuna olevan a1-tornin ongelma?

Pohdin tässä lähinnä 16.Lb2:n, 16.La3:n ja 16.Tb1:n välillä valiten lopulta niistä viimeisimmän, hyvin vaatimattoman siirron ja 16.-d5:n jälkeen mustalla ei ollut vaikeuksia, pikemminkin päinvastoin. Peli päättyi lopulta tasan 49 siirrossa.

Mielessänikään ei käynyt kuvioaseman paras siirto 16.Rb2!, jolloin mustan pitäisi jo löytää 16.-Le5 17.Rc4 Dd4. Selvän edun säilyttääkseen valkeankin pitäisi toki nyt nähdä 18.Lf4! Lxf4 19.Tad1! (en ole lainkaan vakuuttunut että olisi löytynyt).

KvM Miikka Mäki-Uuron ja Tamás Martinecin peli oli mielenkiintoinen taistelu.

Mäki-Uuro sai avauksen jälkeen etua, mutta herkkä asema ei paljoa vaatinut, että mustilla pelannut Martinec pääsi taas peliin mukaan. Lisää käänteitä oli kuitenkin vielä luvassa.

Musta on kamppaillut hyvin ja luonut itselleen vastamahdollisuuksia, mutta nyt tapahtunut 34.-Rg5? johti ongelmiin.

Oikea puolustus olisi ollut 34.-Dc7! ja esim. 35.Df1 Db8! jälkeen mustan aktiviteetti takaisi tasa-aseman jatkossa 36.fxe4 (musta uhkasi jo 36.-Dh8:aa) 36.-Dxb4.

Valkean realisointi ei  ollut aivan simppeliä ja musta taisteli lopulta tasapelin 55 siirrossa.

Näytetään kuitenkin vielä edellisestä kuviosta pari siirtoa eteenpäin tarjolla ollut hauska resurssi.

Musta pelasi tässä 36.-Dd6, mutta aseman paras siirto olisi ollut hupaisa 36.-Dh3!. En spoilaa lukijoita kaikilla varianteilla, sillä niitä on varmasti hauska pyöritellä tästä asemasta ihan itse.

Jorma Lehtioksalla oli FM Harry Mansneria vastaan jo varhain hyviä mahdollisuuksia.

Valkeilla ollut Lehtioksa pelasi tässä 14.Ld2, joka sekin säilytti edullisen aseman, mutta suoraviivainen 14.e4 Rxc3 15.bxc3 Lg4 16.Tb6!? olisi antanut vielä enemmän.

Jatkossa jonkinlainen oikosulku johti yllättäen jopa Mansnerin voittoasemaan, mutta viimeinen käänne nähtiin aivan lopussa.

Valkea on kammennut itsensä häviöasemasta mukaan peliin ja nyt musta tekee harakirin: 48.-Txd4??, josta valkea ei kuitenkaan rankaise, vaan pelaa 49.Txf8+ Kxf8 50.Dd8+ Kg7 51.Df6+ ja peli päättyi ikuiseen shakkiin.

Yksinkertainen 49.Dc5 olisi kuitenkin voittanut.

Syy siihen, miksi tämä jäi pelaamatta, oli selkeä: Jorma kertoi nähneensä jo aiemmin pelissä esiintyneen tasapelijatkon. Tällaisessa tilanteessa ei aina tule enää etsittyä muita mahdollisuuksia, ja tähän on ainakin itseni helppo samaistua.

FM Markku Henttisen ja Jimi Multasen peli päättyi valkeilla pelanneen Henttisen ajanylitykseen. Henttinen oli suurimman osan peliä paremmalla puolella, mutta loppuasema oli jo hyvin tasainen, toki ihmisten pelissä edelleen epäselvä.

TuTS – MatSK 5.5-2.5

Sorsa Nuutti – Heberla Bartlomiej 1-0
Järvenpää Jari – Wartiovaara Oliver 1-0
Topi-Hulmi Teemu – Aalto Patrik 1-0
Linden Lari – Lahdelma Henri 0-1
Lindholm Jere – Kekki Petri 0-1
Vainio Valo – Lehtivaara Petri ½-½
Pihlajasalo Hannu – Tiitta Sauli 1-0
Ketola Ville – Irjala Arttu 1-0

Turun ihme

Turussa nähtiin varmaankin yksi liigakauden kovimmista yllätyksistä, kun kotijoukkue TuTS kaatoi MatSK:n.

Molemmilta joukkueilta puuttuivat Suomen shakkielämän kirkkaimpiin tähtiin lukeutuvat pelaajat: turkulaisilta KvM Vilka Sipilä ja espoolaisilta KvM Toivo Keinänen.

Kolmen ensimmäisen pöydän tuloksia voidaan ainakin paperilla pitää melkoisina yllätyksinä. Vai uskoisiko joku ennakkoon näiden päättyvän 3-0 turkulaisille?

Kotimaisten shakkimestareiden suurmestariskalpit ovat sen verran harvinaisia, että ne ansaitsevat aina julkaisun.

   [Event "TuTS - MatSK"]   [Site "?"]   [Date "2026.01.11"]   [Round "7.1"]   [White "Heberla, Bartlomiej"]   [Black "Sorsa, Nuutti"]   [Result "0-1"]   [Annotator "ponni"]   [ECO "E51"]   [WhiteFideId "-1"]   [BlackFideId "-1"]   [PlyCount "102"]   [GameId "2265777269305402"]   [EventDate "2026.??.??"]       {[%evp 0,102,19,4,14,-15,10,18,16,15,17,2,12,13,25,22,22,43,41,22,48,25,43,67,36,-7,65,36,17,48,103,-1,64,60,64,77,112,67,60,92,113,115,113,68,43,65,53,60,1,-37,-121,1,-11,4,-18,-62,-15,-10,-52,-153,-264,-140,-163,-107,-139,-148,-145,-213,-83,-130,-120,-215,-207,-440,-183,-529,-539,-487,-671,-760,-647,-605,-659,-623,-564,-542,-591,-532,-578,-598,-665,-630,-637,-675,-600,-703,-729,-735,-744,-979,-657,-566,-745,-754,-783]} 1. d4 Nf6 2. c4 e6 3. Nc3 Bb4 4. e3 O-O 5. Bd2 {Tämä on käsittääkseni ollut viime vuosina huipputasolla jonkinlaisessa muodissa.} d5 6. Nf3 c5 7. a3 Bxc3 8. Bxc3 Ne4 9. Rc1 cxd4 10. Nxd4 Nxc3 11. Rxc3 a6 12. cxd5 Qxd5 13. Qc2 Nd7 14. Bd3 $1 {Valkean avaus vaikuttaisi onnistuneen hyvin ja pelisiirto kysyy mustalta jo kysymyksiä.} Qxg2 $2 {Musta lähtee kunnianhimoisesti sotkuihin. Valitettavasti ne taitavat vain olla valkealle mukavia...} (14... Nf6 15. O-O Bd7 {Näyttäisi vielä ihan turvalliselta, vaikka asema aavistuksen valkealle mukavampi olisikin.}) 15. Bxh7+ Kh8 16. Be4 Qh3 17. Rg1 Nf6 18. Rg3 {Valkealla oli tässä runsaudenpulaa vaihtoehdoista.} ({Lupaavalta vaikuttaisi myös esim.} 18. Rc5 $5) 18... Qh4 19. Bg2 Kg8 20. Rc5 Qh7 21. Qd1 ({Myös "tylsä"} 21. Qxh7+ Kxh7 22. Rc7 {olisi mustan kannalta kaikkea muuta kuin mukavaa. Valkeilla pelaava suurmestari hakee kuitenkin asemasta maksimia.}) 21... Re8 22. Nf3 $2 {Tämä antaa mustalle ilmaa.} ({Luonnollinen} 22. Rcg5 e5 (22... g6 23. h4 $1 {voittaisi, esim.} e5 24. h5 $1) 23. Nb3 g6 24. Nc5 {antaisi valkealle suuren edun.}) 22... e5 $1 {Mustan on kiire saattaa kehityksensä loppuun, vaikka sitten sotilaan hinnalla.} 23. Ng5 (23. Rxe5 Bg4 {antaisi mustalle myös vastapeliä.}) 23... Qxh2 24. Qb3 Be6 25. Nxe6 Rxe6 26. Qxb7 Rd8 27. Rc8 Red6 28. Rxd8+ Rxd8 {Käänteiden jälkeen laudalla on dynaamisessa tasapainossa oleva asema, joka optisesti näyttää jo mustalle helpommin pelattavalta. Tilanne muuttuukin seuraavan siirron myötä jo erittäin edulliseksi.} 29. Bf1 $2 Qh7 $1 30. e4 Nxe4 (30... Qxe4+ $6 31. Qxe4 Nxe4 32. Re3 {olisi antanut valkealle tilaisuuden hieroa aavistuksen mukavampaa loppupeliä.}) 31. Rd3 Rf8 ({Ei tietenkään} 31... Rxd3 $4 32. Qc8+) 32. Qb6 Ng5 33. Qe3 Qf5 34. Bg2 Rc8 35. Qd2 Ne6 36. Kf1 Rc4 37. Bh3 {Asema on viimeisissä siirroissa muuttunut jo käytännössä mustan voittoasemaksi, ja tämä antaa Sorsalle mahdollisuuden näppärään loppuratkaisuun, joka maksaa suurmestarille upseerin.} Rc1+ $1 (37... Qxd3+ 38. Qxd3 Rc1+ 39. Ke2 Nf4+ 40. Kd2 Nxd3 {oli toinen mahdollinen voittotapa. Makuasia kumman valitsee.}) 38. Qxc1 Qxd3+ 39. Ke1 Qxh3 40. Qc8+ Kh7 41. Qxa6 Nd4 42. Kd2 g6 43. Qd3 Qg2 44. a4 Qxf2+ 45. Kc3 Qe1+ 46. Kc4 Qa5 47. Qd1 Qa6+ 48. Kb4 Qb6+ 49. Ka3 Qd6+ 50. Ka2 Qb4 51. Kb1 Kg7 0-1   

FM Jari Järvenpään ja Oliver Wartiovaaran pelissä tahtipuikkoa heilutti aluksi mustilla pelannut Wartiovaara.

Tässä vaiheessa on vaikea nähdä mustalla olevan juurikaan häviönvaaraa. Pikemminkin loppupelistä näyttäisi heikkoine sotilaineen muodostuvan valkealle pienimuotoinen kärsimys.

Pelisiirto 25.-b4?! vaikuttaa kuitenkin hätiköidyltä, varsinkin kun tarjolla oli näppärä manööveri 25.-Ta4! ajatuksena seuraavaksi Tc4. B4-siirron voisi pitää varastossa myöhempää käyttöä varten.

Pelissä asema tasoittui nopeasti, ja kun musta ei painanut ajoissa jarrua, se kääntyi jopa valkean voitoksi.

33.-Ke6:n jälkeen kaikki tulokset olisivat edelleen mahdollisia, mutta pelisiirto 33.-Rc3+ johti 34.Kf5:n jälkeen valkealle edulliseen kilpajuoksuun. Molemmat saivat vastakkaisille puolille vapaasotilaat ja pelin ratkaisi lopulta Järvenpään paremmassa turvassa ollut kuningas.

FM Patrik Aallon ja FM Teemu Topi-Hulmin pelistä muodostui nopeasti terävä kamppailu valkeilla olleen Aallon vallatessa tilaa daamisivustalla ja Topi-Hulmin pohjustaessa puolestaan operaatioita toisella puolella lautaa.

Valkean pelin jumiuduttua Topi-Hulmi rakensi kovan hyökkäyksen, ja vaikka Aalto sai hetkittäin vastamahdollisuuksia, oli tilanne käytännön pelissä hänelle koko ajan erittäin vaikea.

Pelin loppukuvio oli kaunis.

Mustan hyökkäys on tullut ns. läpi ja Topi-Hulmi pääsi tässä täräyttämään näyttävän 36.-Dxe4!:n ja Aalto luovutti. 37.dxe4:ää (tai 37.Txe4:ää) seuraa 37.-Rg2X.

Turkulaisilla oli voiton paikka myös seuraavalla pöydällä. Shakkimestari Lari Linden kehitti vaarallisen aloitteen kuningassivustalla FM Henri Lahdelmaa vastaan, mutta nappuloiden vaihtuessa kiuas alkoi hiipua. Uusia mahdollisuuksia kuitenkin avautui, kun Lahdelma kieltäytyi siirtojentoistosta.

”Kuuluisa” 40.siirto oli kuitenkin jälleen käänteentekevä.

Todennäköisesti aikapulassa valkea siirsi nyt 40.Le4??:n, kun tarjolla olisi ollut 40.Rxf7, jolloin 40.-Dd5:een voi vastata yksinkertaisella 41.Tg3:lla voittoasemin.

Pelissä musta punnersi muutamassa siirrossa niskan päälle eikä enää otettaan hellittänyt.

KvM Petri Kekin epäteoreettinen avaus valkeilla shakkimestari Jere Lindholmia vastaan ei vaikuttanut kovin onnistuneelta, sillä musta sai jo varhain merkittävää etua.

Peli olisi hieman erilaisten tähtien alla päättynyt varmasti Lindholmin voittoon, mutta Kekki sinnitteli mukana ja aivan kalkkiviivoilla nähtiin traaginen loppu.

Mustan pelaama 47.-a3? on tietenkin mitä luonnollisin siirto, mutta menettää jo voiton. Kamppailu jatkui 48.Kf6 Ke8 49.Re5:

Voittoa ei enää mustalle ole tarjolla ja asemassa olisi oltava jo hyvin varovainen. Esim. 49.-Td2 olisi tapa viedä peli tasapelisatamaan jatkossa 50. Te7+ Kd8 51.Rc6+ jne. ikuisin shakein.

Valitettavasti peli päättyi 49.-Kd8?? 50.Rf7+ 1-0, sillä seuraa matti: 50.-Kc8 (50.-Ke8 ei muuta asiaa) 51.Rd6+ Kd8 52. Ke6 ja seuraavaksi 53.Td7X

Shakkimestari Valo Vainion ja FM Petri Lehtivaaran kohtaamisessa mustilla pelannut Lehtivaara punnersi hieman arveluttavalta näyttäneen avauksen jälkeen itselleen edun, joka vaikutti kasvavan siirto siirrolta.

Asemaetu muuttui pian myös materiaalieduksi, mutta sitten ote kirposi.

Mustan asema näytti aiemmin vielä huomattavasti lupaavammalta, mutta voitontoiveet säilyisivät edelleen esim. 42.-Tbb8:lla. 43.Rxe5:n jälkeen riittäisi toki vielä töitä.

Pelisiirto 42.-Th5 sai vahvan vastauksen 43.f4! ja 43.-exf4 44.Rxb4 Lxb4:n jälkeen valkealla ei ollut vaikeuksia puolustaa tasapeliä.

Shakkimestari Sauli Tiitan ja shakkimestari Hannu Pihlajasalon pelissä valkeilla pelannut Tiitta sai aavistuksen mukavamman aseman, mutta pahat virheet käänsivät pelin pian ylösalaisin ja valkean päässä kolisi.

Tässä ensimmäisenä mieleen tuleva 17.Lc4 on myös hyvä, sillä ainakin mahdollisuus 18.Rg5 vaikuttaa kiusalliselta. Tiitan 17.Tb1?! ei sen sijaan vaikuttanut kovinkaan onnistuneelta jatkossa 17.-Dxa3 18.Lxb7? Lxb7 19.Txb7 Dc5 ja mustan a-vapaasotilas ratkaisi.

Ville Ketolan gambiittiavaus valkeilla (1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.d4 exd4 4.c3!?) sai Arttu Irjalan pelinviennin nopeasti sekaisin ja kamppailu oli enemmän tai vähemmän ohi jo n. 10.siirrossa.

Aatos – Gambiitti 3.5-4.5

Nybäck Tomi – Nouro Mikael 1-0
Salonen Aku – Manninen Marko ½-½
Virtanen Antti – Jouhki Yrjö Markus 0-1
Salo Heikki – Pääkkönen Timo 0-1
Hokkanen Petri – Hynninen Juha 0-1
Pulkkinen Kari – Ristoja Samu 1-0
Väätäinen Timo – Ristoja Jan 1-0
Zhang Yiming – Tumanov Dmitri 0-1

Sarjajohtaja sai siipeensä

Sarjajohtaja Aatos sai sai vastaansa mitaleista taistelevan sarjanousija Gambiitin.

Kärkipöydällä jälleen ”2600-kerhoon” tammikuun alussa palannut SM Tomi Nybäck kaatoi mustilla KvM Mikael Nouron pelissä, joka näytti pitkään hyvin tasaiselta.

Tasainen peli kääntyi valkean kannalta väärään suuntaan hänen pelattuaan tässä 22.f4? Nybäckillä oli siihen vahva vastaus 22.-b4! ja 23.De6 bxc3 24.bxc3 Da7:n jälkeen valkean asema romahti.

FM Aku Salosen ja KvM Marko Mannisen peli oli tasainen, mutta pieniä mahdollisuuksia mustilla pelannut Manninen hetkellisesti sai.

Mustalla on hienoinen etu aktiivisemman kuninkaan sekä valkean asemassa olevien heikkouksien vuoksi. Mielenkiintoinen mahdollisuus olisi tässä ollut 29.-Lf2!, jolloin lähetti uhkaisi tulla painostamaan f4-sotilasta g3:sta. Pelissä mustan valinta oli 29.-Lc7 ja 30.g3 g5:n jälkeen asema kuivui nopeasti tasapeliksi.

FM Yrjö Markus Jouhkin ja FM Antti Virtasen kohtaamisessa mustilla pelanneella Virtasella ei vaikuttanut olevan vaikeuksia, mutta näennäisesti yksinkertaisetkin asemat voivat sisältää myrkkyä. Mustan nappulat ajautuivat pieneen epäjärjestykseen, jossa oli jo helppo tehdä ratkaiseva, pisteen ratkaissut virhe.

Erinomaista kautta pelaava FM Timo Pääkkönen toi jälleen joukkueelleen tärkeän pisteen. Aivan tyylipuhtaasti se ei toki tällä kertaa tullut, mutta kaikki lasketaan. Hänen vastustajansa, valkeilla pelanneen FM Heikki Salon, asema näytti nimittäin suunnilleen 40.siirron paikkeilla suurelta, ellei jopa voittoa lupaavalta edulta.

Vai mitä sanotte seuraavasta asemasta?

Valkean a-vapaasotilaan voisi kuvitella olevan mustalle suuri ongelma pitkässä juoksussa.

Jo muutaman siirron kuluttua nähtiin kuitenkin merkittävä käänne.

Jos valkea pelaisi nyt 45.g3 ja estäisi ratsushakin f4:stä, olisivat mustan keinot melko vähissä. 45.- Rg1+ 46.Kg4 Tc4+ 47.f4:ää ei tarvitsisi pelätä. Myöskään jatko 46.-Tg2 47.a6 Re2 48.Kh3! ei tarjoaisi mustalle riittävästi vastapeliä.

Pelissä tapahtui kuitenkin 45.a6? ja 45.-Rf4+ 46.Kh2 Txg2+ 47.Kh1 Ta2:n jälkeen pelattiin taas kolmesta tuloksesta ja lopulta kovavireinen Pääkkönen hoiteli pisteen kotiin.

Shakkimestari Juha Hynnisen ja FM Petri Hokkasen välinen kamppailu ratkesi käytännössä yhteen mustilla pelanneen Hokkasen epätarkkuuteen.

Musta on aavistuksen perässä kehityksessä ja ensisijainen kysymys on tietysti miten kehittää c8-lähetti? Hokkasen valinta oli sivustointi 13.-b6, mutta se kumoutui Hynnisen vahvaan vastaukseen 14.Re5!

Nyt ei käy 14.-Rxd4, sillä seuraa 15.Txd4! Txd4 16.Rc6 Dd6 17.Rxd4 Dxd4 18.Td1 ja musta menettää ratkaisevasti materiaalia. 14.-Lb7 saa puolestaan temaattisen vastauksen 15.Rxc6 Lxc6 16.d5! ja valkealla on vahva aloite. Myöskään 14.-Ra5 15.d5! ei olisi herkkua.

Hokkasen valinta oli 14.-Rxe5 ja peli jatkui 15.dxe5 Re8 16.Txd8 Dxd8 17.De4 ja valkea voitti nopeasti.

FM Kari Pulkkisen ja shakkimestari Samu Ristojan pelissä mustilla pelanneen Ristojan avaus vaikutti enemmän tai vähemmän epäonnistuneelta, eikä kokenut Pulkkinen päästänyt otettaan kirpoamaan, vaan hoiteli pisteen varmasti.

Seuraavalla pöydällä Aatoksen shakkimestari Timo Väätäinen palasi yli viiden vuoden tauon jälkeen liigalaudoille ja nappasi heti pisteen FM Jan Ristojaa vastaan. Mustilla pelannut Väätäinen oli suuren osan pelistä hieman ahtaalla, mutta nappuloiden vaihtuessa hänen asemansa parani.

Tilanne kääntyi voittoasemaksi Ristojan pahan virhearvion seurauksena, ja ottelun viimeisenä päättyneestä pelistä piste kirjattiin Väätäiselle ja Aatokselle.

Yiming Zhangin ja Dmitri Tumanovin kamppailussa valkeilla pelanneella nuorella Zhangilla oli aluksi hyviä mahdollisuuksia loppupelissä. Hieman päämäärättömät manööverit tornilla ja lähetillä antoivat kuitenkin Tumanoville aikaa muodostaa huomattavasti nopeampi ja vaarallisempi vapaasotilas, joka ratkaisikin pelin.

MatSK 2 – HSK 3-5

Ebeling Mika – Cattaneo Marco 0-1
Kurkijärvi Mikko – Binham Timothy 0-1
Salimäki Janne – Kauranen Matti 1-0
Rauramaa Julius – Parkkinen Jyrki 1-0
Sääskilahti Lauri – Puittinen Mika 0-1
Kaskinen Timo – Vesa Mikke 0-1
Donovan Stephen – Kaitaranta Sameli 0-1
Viitaharju Totti – w.o. 1-0

Draamaa Espoossa

Matinkylän Shakkikerhon kakkosjoukkue sai kotiottelussaan Helsingin Shakkiklubia vastaan johtoaseman jo kamppailun käynnistyessä kun vieraat eivät saaneet jalkeille kuin seitsemän pelaajaa. Epäedullisesta tilanteesta huolimatta Suomen vanhin shakkikerho taisteli lopulta voittoon. Perinteiseen tapaan käänteitä riitti.

Kärkipöydällä FM Marco Cattaneon rauhallinen avaus valkeilla johti pian selvään asemaetuun FM Mika Ebelingiä vastaan. Sitten punainen lanka kuitenkin katosi ja Ebeling sai mahdollisuutensa.

Valkea pelasi viimeksi siirron 24.f4, johon mustan valitsema 24.-g4?! vei valitettavasti asemasta kaiken dynamiikan ja palautti edun Cattaneolle. Tämä onnistui lopulta voittamaan pelin, vaikka edun realisointi saattoi mahdollisessa aikapulassa hieman yskiä.

Mustalla oli kuitenkin kuvioasemassa laskemista ja arviointia vaativa, ehkä yllättäväkin mahdollisuus 24.-Lxe4!, ja 25.dxe4 d3!:n jälkeen  kamppailu jatkuisi aavistuksen Ebelingille mukavampana. Hankalampi arvioitava ainakin omasta mielestäni on 25.Lxe4:n jälkeinen kvaliteetinuhraus 25.-Txe4! 26.dxe4 d3 ja valkea saisi olla tarkkana.

Esimerkiksi melko luonnolliselta vaikuttava 27.e5 gxf4 28.gxf4? (paras olisi 28.Dd1!) johtaisi 28.-Dg6+:n jälkeen jo häviöön:

29.Kh1 De4+ 30.Kg1 Lxe5! (musta siirtää seuraavaksi kuningastaan tuoden torninsa g-linjalle ratkaisevaa hyökkäystä varten) ja 29.Kf2 Td4, eikä valkea selviä hengissä.

Mikko Kurkijärven ja KvM Timothy Binhamin pelissä valkeilla ollut Kurkijärvi pääsi pian hyvinkin edulliseen asemaan, mutta aseman liiallinen suoraviivainen pakottaminen käänsi kamppailun.

Valkealla on todella näyttävät sotilaat c5:ssä ja d5:ssä ja asema muutenkin hienosti kontrollissa. Mikään kiire ei ole sotilaiden siirtämisessä ja useampikin siirto näyttää lupaavalta, esim. 19.Rg3 tai 20.Ld4 näyttävät oikein luontevilta.

Luontevalta näytti myös Kurkijärven pelaama 19.Rd4? kun Binham vastasi siihen 19.-Rg4?!:llä (parempi oli 19.-Tac8). Jatkosuunnitelma 20.c6? oli sitten jo askel väärään suuntaan.

Muutaman siirron jälkeen oltiin seuraavassa asemassa:

Tilanne on aiemmasta huomattavasti epäselvempi. Valkean c6-ratsun asema ei näytä täysin vakaalta, ja mustalla näyttää olevan aiempaa vapaampi peli vastamahdollisuuksineen.

Pian tämän jälkeen Binham voitti sotilaan ja jauhoi loppupelin voitokseen rauhallisesti ja vakuuttavasti.

Matti Kaurasen ja FM Janne Salimäen pelissä alkoi tapahtua jo varhain.

Kuningasintialaisen puolustuksen terävässä nelisotilasmuunnelmassa normaalisiirto olisi nyt 9.cxd5 (myös 9.exd5 lienee ihan pelikelpoinen). Kaurasen valinta oli melko härskiltä vaikuttava 9.e5?!, jonka jälkeen 9.-Re4! antoi mustilla pelanneelle Salimäelle selvän edun ja hän voittikin melko nopeasti.

Mainittakoon, että Kaurasen siirron valitsi myös SM (tuolloin vielä tuleva sellainen) Jouni Yrjölä pelissään SM Heikki Westeristä vastaan SM-kisoissa vuonna 1986. Westerisen valinta tuolloisena, lajimme kannalta merkittävistä koneista viattomana aikana oli 9.-Rfd7, mikä jollain tapaa oikeutti valkean pelitavan.

Julius Rauramaan ja CM Jyrki Parkkisen pelissä mustilla ollut Parkkinen ajautui melko hengettömään daamiloppupeliin, jonka Rauramaa jalosti hiljalleen kokonaiseksi pisteeksi.

Mika Puittisen avaus valkeilla Lauri Sääskilahtea vastaan meni enemmän tai vähemmän pieleen, mutta Sääskilahden hiukan hätiköity ratkaisu käänsi pelin.

Mustan asema vaikuttaa oikein mukavalta. Ensimmäisenä tulisi mieleen estää valkean daamin uiminen sisuksiin esim. 24.-Db8!?:lla tai vaikkapa 24.-Rd8:lla (ideana seuraavaksi ratsun tuonti e6:een). Valitettavasti mustan 24.-b3? luovutti edun valkealle jatkossa 25.axb3 Txa1? (antaa lisää vauhtia alamäessä) 26.Txa1 ja valkea voitti 40 siirrossa.

Timo Kaskisen ja Mikke Vesan terävässä pelissä virheitä nähtiin molemmin puolin varsin reippaasti, ja periaatteessa piste olisi voinut mennä kummalle tahansa. Shakissa ei kuitenkaan jaeta tyylipisteitä, ja tällä kertaa täyden pisteen kuittasi lopussa terävämmin pelannut Vesa.

Sameli Kaitarannan ja Stephen Donovanin pelissä mustilla olleen Donovanin hieman passiivinen avauskäsittely antoi kaikki avaimet Kaitarannalle, joka hoiteli pisteen melko helpon tuntuisesti.

11.1.2026

TammerSh – TuTS 5-3

Köykkä Pekka – Sipilä Vilka 0-1
Ahvenjärvi Jani – Sorsa Nuutti 1-0
Mertanen Janne – Topi-Hulmi Teemu ½-½
Penttinen Jarkko – Linden Lari 1-0
Jaakkola Niklas – Lindholm Jere 1-0
Pönniö Toni – Pihlajasalo Hannu ½-½
Sorvari Jarmo – Tuominen Matias 0-1
Multanen Jimi – Tuominen Tanja 1-0

Lauantaina TuTS:n kokoonpanosta poissa ollut KvM Vilka Sipilä palasi sunnuntaina taas ankkuroimaan joukkuettaan.

Kovassa nosteessa oleva maajoukkuepelaaja sai valkeilla ranskalaisen puolustuksen Rubinsteinin muunnelmalla (1.e4 e6 2.d4 d5 3.Rc3 dxe4) alkaneessa pelissä nopeasti hyvin mukavan aseman KvM Pekka Köykkää vastaan. Terävän pelin ratkaisi käytännössä yksi tilanne.

Valkea on viimeksi pelannut 17.b4 ja nyt 17.-Da4 pitäisi pelin edelleen jännittävänä, idealla esim. 18.Dc3 Lb5 tai 18.Dd3 Lc6. Valkealla olisi kyllä korvausta uhraamastaan sotilaasta, mutta ei enempää.

Pelissä tapahtui 17.-La4? ja 18.Dc3 Lxd1+ 19.Txd1 Da4 20.b5! ja mustan daami jäi kiinni. Valkea voitti 33 siirrossa.

Ahvenjärvi osoitti Sorsan avausvalinnan kyseenalaisuuden ja voitti kakkospöydän pelin melko helposti.

Topi-Hulmi ja Mertanen päätyivät puolestaan siirtojentoistoon jo varhain asemassa, jota mustilla pelannut Mertanen olisi jossain toisessa tilanteessa saattanut hyvinkin vielä jatkaa.

Penttinen laittoi Lindenin nopeasti pahaan jurmeeseen ja pääsi lopussa tyylittelemään näyttävän matin:

Mustan asema on jo hyvin vaikea ja käytännön pelissä todennäköisesti häviäisi pitkässä juoksussa myös jatko 35.-Td6 36.Lf1! Ke6 37.Lh3+. Linden päätti kuitenkin lopettaa kärsimyksensä ja sallia matin: 35.-Rc2 36.e4+! dxe4 37.dxe4+ Txe4 38.Txf6X.

Jere Lindholm ja Niklas Jaakkola pelasivat terävää sisilialaisen Najdorfin testamenttisotilasmuunnelmaa. Ilmeisesti valkeilla olleella Lindholmilla meni jokin nyanssi avauksessa sekaisin ja tässä muunnelmassa se on usein kohtalokasta. Jaakkola sai ison edun ja voitti tyylipuhtaasti.

Välitilitys

Seuraavaksi luvassa on hyvin henkilökohtainen tilitys – koittakaa kestää. Jos epäilette, ettette jaksa, hypätkää suosiolla hieman eteenpäin.

Jos joku on tämän tai viime kauden liigapalstoilla kokenut, että olen ruoskinut häntä liian rajusti, voin vakuuttaa, että ruoskin itseäni julkisesti vielä paljon ankarammin. Niin teen nytkin.

Näitä rivejä kirjoittaessani muutaman päivän takaiset tapahtumat pelissäni Hannu Pihlajasaloa vastaan ketuttavat näin lievästi sanottuna edelleen melkoisesti. Omien rajallisten taitojen ja paineensietokyvyn pettämisen hyväksyminen on joskus todella vaikeaa, ja pelin lopputulos on edelleen haastava käsitellä. Silti tosiasia on, että suurimman osan pelistä pelasin ihan kelvollisesti, jopa hyvin.

Vaikka kone ei pitänyt kaikkia ratkaisujani loistavina, sain pelissä mielestäni mukavan puristuksen, joka johti täysin ylivoimaiseen torniloppupeliin. Luulin ylimielisyyttäni sen olevan ”helposti” voitettavissa, mutta Hannu tsemppasi ja loi ongelmia realisointiini, mikä sai minut hermostumaan.

Parannettavaa loppupelin pelinviennistäni toki löytyy runsaasti, mutta pelin kliimaksi koettiin, kun erinäisten käänteiden jälkeen päädyttiin daami vastaan torni -loppupeliin. Teoreettisesti se on tietenkin voitettavissa – jos sen osaa pelata. Olen itsekin ollut vastaavassa asetelmassa ns. häviävällä puolella vuoden 2022 Heart of Finland-turnauksen viimeisellä kierroksella, kun FM Kalle Niemi demonstroi vakuuttavasti kuinka voitto otetaan kotiin.

Nyt kuitenkin aiemmat pelitapahtumat painoivat takaraivossa sen verran, että lähinnä siirtelin ”muka järkeviä” siirtoja kuninkaallani ja daamillani ja kävelin suoraan rotkoon:

Siirsin tässä autopilotilla 67.Kf2??? (kyllä, kolme kysymysmerkkiä), jonka jälkeen tuli tietysti 67.-Tg2+ ja tajusin vasta nyt mitä tuleman pitää. Shakkeja ei pääse pakoon ja kuninkaan mennessä nelosriville tulee tietysti Tg4.

Pelin loppusiirrot: 68.Kf1 (68.Kf3 Tf2+ pakottaa tietysti myös tasapelin) 68.-Tg1+! 69.Ke2 Tg2+ 70.Ke1 Tg1+ 71.Kf2 Tf1+ 72.Kxf1 ja patti.

Suomeksi sanottuna pää ei siis kestänyt ja ainoa lohdutukseni tilanteessa oli se, että olimme varmistaneet jo otteluvoiton.

Haluan kiittää Hannua pelin jälkeisestä korrektista käytöksestä. Hän jopa pyysi anteeksi tapahtunutta, vaikka mitään anteeksipyydettävää hänellä tietenkään ei ollut.

Ugh, olen puhunut. Elämä (ja tämä artikkeli) jatkuu.

Matias Tuomisen ja Jarmo Sorvarin pelissä Sorvari sai mustilla hyvinkin mukavan aseman, joka kehittyi pian voittoa lupaavaksi.

Mustalla olisi ollut tässä pelin ratkaiseva siirto 30.-Rd3, jonka jälkeen valkean asema olisi käytännössä romahtanut. Daamin väistyessä ratsushakki f2:sta ratkaisee.

Pelissä nähty 30.-Tb8? ja valkean virhe 31.cxb5? antoivat vielä uuden tilaisuuden samaan ideaan, mutta valitettavasti siirron 31.-Txb5? jälkeen asema muuttui epäselväksi.

Lopulta peli kääntyi molemminpuolisessa kiireessä valkean voitoksi.

Tammerin tämän kauden pistetykki Jimi Multanen kasvatti saldoaan tällä kertaa voitolla NKvM Tanja Tuomisesta.

Mustilla pelanneella Tuomisella oli kuitenkin pelissä myös omat hetkensä.

Valkean viimeksi pelaama 14.f4?! olisi voinut johtaa ongelmiin, jos musta olisi jatkanut 14.-exf4 15.gxf4 g6! ideana seuraavaksi Rh5. Mikäli valkea pyrkisi estämään tämän esim. 16.Lf3:lla, voisi musta pelata ratsumanööverin Re8-g7 ja tilkitä kuningassivustan seuraavaksi f5-siirrolla.  Valkean asemassa olisi tämän jälkeen runsaasti reikiä kun taas mustan asema näyttäisi solidilta ja lupaavalta.

Myös pelissä tapahtunut 14.-b5 15.a4 a6 näytti vähintäänkin kelvolliselta mustalle.

Kamppailun ratkaisu nähtiin jo pian tämän jälkeen.

Mustan pelaama hieman kaavamaisen tuntuinen 23.-Dc7?! salli valkean 24.g5!:n ja Multanen rakenteli näppärästi ratkaisevan hyökkäyksen.

Kuvioasemassa olisi ollut tarjolla kuningasintialaisesta puolustuksesta kääntövärein tuttu idea 23.-g5! ja esim. 24.fxg6 hxg6:n jälkeen musta voisi laittaa kuninkaansa g7:ään ja tuoda torninsa tarvittaessa h-linjalle.

Pelin lopputulos olisi edelleen hyvin epäselvä ja mustan oma sotilasmurto daamisivustalla (c4) kummittelisi koko ajan ilmassa.

HSK – Aatos 2-6

Cattaneo Marco – Nybäck Tomi 0-1
Binham Timothy – Salonen Aku 0-1
Parkkinen Jyrki – Virtanen Antti ½-½
Puittinen Mika – Keskisarja Teemu 0-1
Vesa Mikke – Salo Heikki 0-1
Mäkinen Ville – Hokkanen Petri 1-0
Kaitaranta Sameli – Pulkkinen Kari 0-1
Häkkinen Aleksandr – Zhang Yiming ½-½

Aatos palasi voittokantaan

Lauantain kierroksella Gambiittia vastaan niukan tappion kärsinyt Aatos ei jättänyt sunnuntaina HSK:ta vastaan mitään sattuman varaan.

Kärkipöydällä Tomi Nybäck osoitti Marco Cattaneolle kuningasintialaisen puolustuksen riskit.

   [Event "HSK - Aatos"]  [Site "?"]  [Date "2026.01.11"]  [Round "8.1"]  [White "Nybäck, Tomi"]  [Black "Cattaneo, Marco"]  [Result "1-0"]  [Annotator "ponni"]  [ECO "E71"]  [WhiteFideId "-1"]  [BlackFideId "-1"]  [PlyCount "71"]  [GameId "2265777168597018"]  [EventDate "2026.??.??"]   {[%evp 0,71,22,1,26,67,29,29,40,26,28,26,31,36,41,28,40,31,43,16,26,18,58,57,48,24,53,131,80,82,91,58,135,123,128,144,-33,103,127,-53,96,190,182,136,176,69,186,183,-7,226,231,199,158,108,86,167,21,181,509,513,435,469,491,588,1168,1150,1249,673,1228,1403,1367,980,29989,29990]} 1. c4 g6 2. d4 Nf6 3. Nc3 Bg7 4. e4 d6 5. h3 Nbd7 6. Be3 e5 7. Nf3 {Hieman elastisempi pelitapa kuin "automaattisiirto"} (7. d5 {joka sallisi mustalle esim. mahdolllisuuden} h5 $5 {ajatuksena joissain jatkoissa vaihtaa tummaruutuiset lähetit h6:ssa.} {Jatkossa} 8. Qd2 Nc5 9. f3 (9. Bd3 Nxd3+ 10. Qxd3 Nh7 $5) 9... h4 $5 {peli jatkuisi mielenkiintoisena.}) 7... exd4 (7... O-O 8. d5 {johtaisi melko normaaliin tämän muunnelman asemaan, joka olisi voinut syntyä myös jos musta olisi pelannut 5.-0-0.}) 8. Nxd4 O-O 9. Qd2 Re8 10. f3 Nb6 {Ratsu näyttää tässä hieman kömpelöltä, toki myös jatko} (10... c6 11. O-O-O d5 12. exd5 cxd5 13. Bh6 {olisi valkealle lupaava.}) 11. O-O-O c6 12. Bh6 Qe7 13. Bxg7 Kxg7 14. g4 {Melko yksinkertaisilla siirroilla valkea on saanut merkittävän edun. Mustalla ei ole oikein vastapeliä, kun taas valkean ohjelma on selvä.} Bd7 15. h4 h5 $6 ({Oli yritettävä sotkea esim.} 15... d5 {:llä, vaikka jatko} 16. h5 dxe4 17. hxg6 e3 18. Qh2 {näyttääkin mustan kannalta hengenvaaralliselta.}) 16. g5 Nh7 17. Be2 Rad8 18. f4 c5 $6 {Musta haluaa tietysti tehdä jotain aktiivista, mutta tämä palvelee lähinnä valkean tarpeita.} 19. Nc2 Bc6 20. Bd3 Nf8 21. Ne3 Kg8 22. Rde1 Qc7 23. Ned5 Nxd5 24. exd5 Bd7 25. Ne4 Nh7 26. Nf6+ $1 {Valkealla oli ylivoimaisessa asemassaan myös useita muita vaihtoehtoja, mutta tämä on suoraviivaisin ja selkein ratkaisu.} Nxf6 27. gxf6 Rxe1+ 28. Rxe1 Re8 29. Rxe8+ Bxe8 30. f5 Qd8 31. Qg5 Qa5 32. fxg6 Qe1+ 33. Kc2 fxg6 34. Bxg6 Qe2+ 35. Kb3 Ba4+ {Viimeinen ansa, mutta kaikki on todennäköisesti laskettu jo kauan sitten.} 36. Ka3 $1 ({Ei tietenkään} 36. Kxa4 $4 Qxc4+ {ja musta tuikkaa matin.}) 1-0  

Aku Salonen hieroi mustilla eleettömän tyylikkään teknisen voiton Timothy Binhamista pelissä, jossa pienet virheet hiljalleen kumuloituivat.

Virtanen ja Parkkinen olivat selvästi melko sopuisalla tuulella ja piste puolitettiin lähes heti kun se oli liigan sääntöjen  mukaan sallittua.

FM Teemu Keskisarja palasi pitkästä aikaa näihin kinkereihin ja nappasi mustilla täyden pisteen Mika Puittista vastaan. Peli oli suurimman osan ajasta hyvin hänen hallinnassaan, vaikka mukaan mahtui myös joitakin lipsahduksia.

FM Heikki Salon ja Mikke Vesan pelissä valkeilla ollut Salo kehitti pientä puristusta, joka muuttui hetkessä ratkaisevaksi.

Valkea on asetellut nappulansa painostamaan mustan e5-sotilasta ja Tc5-uhkaukselle olisi nyt tehtävä jotakin. Esim. 26.-La4!? voisi olla toimiva keino siihen, jolloin 27.Tc5:een voisi vastata 27.-b6:lla.

Pelissä tapahtui 26.-Rc8? ja 27.Tc5:n jälkeen valkea poimi e5-sotilaan ja realisoi etunsa voitoksi pitkän kaavan kautta 60 siirrossa.

Ville Mäkisen ja Petri Hokkasen pelissä edettiin katalonialaisesta avauksesta eräänlaiseen kivimuurimuodostelmaan, joka vaikutti hieman mukavammalta valkeilla pelanneelle Mäkiselle. Koko pelin jatkunut asemallinen painostus murensi lopulta mustan puolustuksen.

Sameli Kaitarannan pelitapa mustilla Kari Pulkkista vastaan oli asemallisesti hyvin arveluttava ja Pulkkinen realisoi etunsa hallitusti.

Viimeisen pöydän nuorisokohtaamisessa Aleksandr Häkkinen kampesi itselleen hankalasta asemasta hiukan edullisemman daamiloppupelin, joka muuttui jossain kohtaa jo voittoasemaksi.

Valkea pelasi tässä 50.hxg5? joka menetti voiton mustan 50.-Dg1+:n jälkeen ja peli päättyi tasan 62 siirrossa.

Tämäntyyppisissä daamiloppupeleissä suurin merkitys on vapaasotilailla ja sillä, saako kuninkaansa turvattua. Tätä taustaa vasten oikea suunnitelma olisi tuoda oma daami tukemaan niin vapaasotilasta kuin myös turvaamaan kuningasta.

50.Dd4 vaikuttaa hyvältä aloitussiirrolta, ajatuksena tukea a-sotilaan etenemistä ja tuoda daami tarvittaessa esim. f2:een suojaamaan kuningasta. Samalla daami myös ottaisi pois shakin g1:stä. Ei siirto tietenkään suoraan ilman jatkotyötä voita, mutta antaa kuvaa tarvittavasta suunnitelmasta.

VammSK – HSC 4.5-3.5

Meshkovs Nikita – Laurusas Tomas ½-½
Kantans Toms – Sulskis Sarunas 1-0
Torkkola Henri – Agopov Mikael 1-0
Kauko Jussi – Nyysti Sampsa 1-0
Varpanen Jan – Nissinen Niilo 0-1
Paldanius Pekka – Mansner Harry 0-1
Salonen Mikko – Henttinen Markku 1-0
Pihlajamäki Seppo – Tusa Tuukka 0-1

HSC:n mestaruushaaveille kolaus

Liigan kärkitaistelussa tiiviisti mukana oleva HSC haki tiukasti pisteitä vierasottelustaan, mutta tällä kertaa käteen jäi vain luu.

Kärkipöydällä Nikita Meshkovs taituroi mustilla loppupelissä selvän voittoaseman Tomas Laurusasta vastaan, mutta juuri kun mittelö näytti selvältä alkoi tapahtumaan.

Mustalla on ollut jo pitkään selvä voittoasema, mutta tilanne on aiemmasta muuttunut ehkä sen verran, että nyt pitää olla jo tarkkana. Ainoa voittosiirto olisi 53.-Rd4, ja esim. 54.h6 saa vastauksen 54.-Rf5! uhaten 55.-Rg3+ ja 55.-Rxh6:tta. Jos 54.Rd6, niin esim. 54.-Rf3 voittaa.

Pelissä tapahtui 53.-Kg5? ja 54.Le8 Rd4 55.Rd2, jonka jälkeen valkea puolusti tasapelin 68 siirrossa.

Kantansin ja Sulskisin supersekavassa pelissä ratkaisu nähtiin vasta kaikkien käänteiden jälkeen laudalle saadussa torniloppupelissä.

Sulskisin 47.-Td1? oli häviöön johtava virhe: 48.g6 Ka7 49.Kg2 Td2+ 50.Kh3 ja valkea voitti 72.siirrossa.

Oikea puolustus oli 47.-Tc2! ja esim. 48.g6 Tc6! 49.g7 Tg6+ 50.Kf4 Ka7! (estää valkean tornin tulon b8:aan) ja mustalla olisi riittävä vastapeli.

Torkkola yllätti mustilla Agopovin. Totuuden nimissä on kuitenkin mainittava, että Agopovilla oli pitkään strateginen voittoasema.

Yksi siirto kaiken muuttaa voi.

Valkean asema on toki ollut aiemmin pelissä ajoittain paljon parempikin, mutta edelleen voittaisi 29.Txh3 gxh3+ 30.Kh1! ja valkean kuningas olisi mustan kollegaa paremmassa turvassa.

Pelissä seurasi 29.d6?? ja 29.-Dc6+ ja täysin sillassa ollut musta nousi kasan päällimmäiseksi.

Kaukon ja Nyystin pelissä päädyttiin nopeasti daamittomaan keskipeliin, joka vaikutti mustilla olleelle Nyystille mukavammalta.

Tämäntyyppisissä asemissa on joskus vaikeaa päättää mihin laittaa kuninkaansa, e7:ään vai c7:ään.

Musta valitsi pelissä 10.-Ke7, mutta 11.0-0 Re8?! vaikutti liian hitaalta suunnitelmalta 12.b4 f6 13.Rd2!:n jälkeen. Valkea sai mukavan puristuksen ja hieroi lopulta voiton pitkässä loppupelissä.

Mutta entäs se 10.-Kc7-siirto? No, silloin ainakin 11.0-0:aan voisi vastata 11.-Te8! suojaten e5-sotilaan ja vapauttaen d7-ratsun c5:een. Nyt 12.b4:ää seuraisi 12.-a5! ja mustalla olisi erittäin miellyttävä asema.

Nissinen kaatoi Varpasen sekavassa pelissä, jossa erityisesti alkuvaiheessa myös mustilla pelanneella Varpasella oli hyviä mahdollisuuksia.

Paldaniuksen ja Mansnerin pelissä Mansner sai mustilla etua, mutta pakotti peliä hieman tarpeettomasti. Hän voitti operaatiollaan kyllä sotilaan, ja valkean puolustustehtävä vaikutti seuraavassa asemassa kiusalliselta ja pitkältä.

Valkea pysyi pitkään hyvin mukana pelissä, kunnes tapahtui outo oikosulku.

Musta on pelannut viimeksi 56.-Lxf4 ja 57.gxf4 Dxf4:n jälkeinen asema ei olisi käytännön pelissä mitään herkkua.

Siihen olisi kuitenkin pitänyt lähteä, sillä pelijatko 57.Dxd2?? Lxd2 johti suoraan hävittyyn eriväristen lähettien loppupeliin, jonka musta hoitelikin hyvin suoraviivaisesti.

Henttinen ja Salonen pelasivat sekavan kamppailun, jossa etu vaihteli useita kertoja pelin aikana. Salosen pakka pysyi lopulta paremmin kasassa.

Viimeisellä pöydällä shakkimestari Tuukka Tusa voitti mustilla Seppo Pihlajamäen melko loogisella, vaikkei täysin virheettömällä, pelillä.

SalSK – MatSK 2-6

Kulaots Kaido – Heberla Bartlomiej ½-½
Hartikainen Markku – Keinänen Toivo 0-1
Valkama Eero – Wartiovaara Oliver ½-½
Westerinen Heikki – Aalto Patrik 0-1
Heino Pessi – Lahdelma Henri 0-1
Pelto Juho – Kekki Petri ½-½
Närhi Kimmo – Lehtivaara Petri ½-½
Virtanen Aleksi – Tiitta Sauli 0-1

SalSK:n ahdinko syvenee

Salon Shakkikerho kärsi sunnuntaina viikonlopun toisen murskatappionsa ja joukkue on tässä vaiheessa sarjataulukossa toisen putoajan paikalla. On kuitenkin huomioitava, että ryhmällä on vielä neljä ottelua jäljellä, joten kaikki on vielä tasaisessa sarjassa mahdollista.

Kärkipöydän suurmestarikohtaamisessa Heberla-Kulaots nähtiin melko korrektinoloinen ja ei ehkä niin värikäs tasapeli.

Markku Hartikainen ja matinkyläläisten kokoonpanoon palannut KvM Toivo Keinänen kamppailivat sitten koko rahan edestä.

Ranskalaisen puolustuksen etenemismuunnelmassa siirryttiin pian daamittomaan keskipeliin. Silmämääräisesti tilanne vaikutti tasaiselta, joskin pelattavaa asemassa riitti ja juuri ennen 40.siirron ajantarkistusta loppupeli kääntyi mustilla pelanneen Keinäsen eduksi.

Oliver Wartiovaaran ja Eero Valkaman pelissä valkeilla pelannut Wartiovaara esitteli jälleen avauskeittiöstään uuden ruokalajin (1.d4 Rf6 2.c4 e6 3.Lf4!?).

Valkean kolmas siirto on toki hienoinen harvinaisuus (käytössäni olevan tietokannan mukaan aseman seitsemänneksi yleisin siirto), mutta sitä ovat kyllä käyttäneet ihan maailman huiputkin Magnus Carlsenista lähtien.

Valkama selvisi avauksesta aivan kelvollisesti ja 15 siirron jälkeen hänen asemansa näytti omaan silmääni ihan lupaavalta.

Jos valkea pelaa liian hitaasti, alkaa musta vain työntää d-sivustan sotilaitaan b5+a5+b4 jne, joten Wartiovaara päätti toimia ja pelasi aggressiivisesti 16.g4!?. Seurasi välienselvittely, jossa Valkama pärjäsi hyvin ja puolusti tasapelin melko vakuuttavan tuntuisesti.

Heikki Westerinen ja Patrik Aallon pelissä siirryttiin romanttiselle aikakaudelle, kun valkeilla pelannut shakkihistoriamme ensimmäinen suurmestari vastasi nuoren vastustajansa sisilialaiseen puolustukseen sivustagambiitilla (1.e4 c5 2.b4). Kovinkaan hyvin tämä mahdollisesti yllätykseksi tarkoitettu avaus ei kuitenkaan Westerisen kannalta onnistunut.

Musta sai pikaisesti valtavan edun ja vastustajansa viimeisen sotkemisyrityksen Aalto kumosi näyttävästi.

Valkea on polttanut sillat takanaan jo aikaa sitten ja Aalto otti vastustajaltaan pelin pois 36.-Dxc3!:lla ja kamppailu päättyi siirtojen 37.Dxc3 a2! 38.De1 axb1D 39.Dxb1 Lf5:n jälkeen.

Lahdelma sai avauksen jälkeen pientä asemallista puristusta Heinoa vastaan, mutta etu kuivahti vähitellen ja peli ajautui tasapeliltä haiskahtavaan loppupeliin. Viime shakkiolympialaisissa vierestä seuranneena tiedän kuitenkin, ettei Henrin kanssa näissä tilanteissa kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Mustan pelissä valitsema 58.-Rd4?? oli häviävä siirto. Piti pelata 58.-Kb6.

Peli jatkui 59.Kxc5 Rxf3 60.d6+ Kd7 61.Kd5

Jos tätä asemaa verrataan edelliseen kuvioon, voidaan todeta mustan nappuloiden joutuneen sivuraiteelle.

Valkea kuninkaan, ratsun ja d-sotilaan aktiivisuus ratkaisee. Peli jatkui 61.-Rd4 62.Rf6+ Kd8 63.Kxe5 ja valkea voitti 78 siirrossa.

Juho Pelto sai Petri Kekkiä vastaan lupaavan aseman, jossa edistyminen olisi kuitenkin vaatinut pientä hienovaraisuutta.

Musta on juuri pelannut torninsa d8:aan, mihin valkea vastasi nyt siirrolla 18.Tad1. Tämän jälkeen kaikki tornit vaihtuivat d-linjalla ja pian myös daamit, mikä helpotti merkittävästi tilanahtaudesta kärsineen mustan asemaa. Syntyneessä kevytupseeriloppupelissä tasapaino ei juurikaan järkkynyt, vaikka musta kovasti yrittikin, ja lauta syötiin tyhjäksi nappuloista 69 siirrossa.

Valkealla olisi kuitenkin ollut kuvioasemassa mahdollisuus säilyttää etunsa parantamalla ensin e2-ratsua siirrolla 18.Rg3. Ideana on tuoda ratsu e4:n kautta c5:een ja kohdistaa painetta mustan b7-sotilaaseen. D-linjan kontrolloinnin olisi voinut siirtää myöhempään ajankohtaan, kunnes musta todella uhkaisi ottaa sen haltuunsa, esimerkiksi siirrolla 18.–Dd7. Joissakin asemissa (esim. mustan kahdentaessa tornit d-linjalle) riittäisi sisääntuloruutujen puolustaminen, vaikkapa siirrolla Tf2.

Petri Lehtivaara ja Kimmo Närhi sopivat varhaisessa vaiheessa tasapelistä. Ainakin pari siirtoa ennen tätä mustilla pelanneen Närhen asema näytti hyvinkin lupaavalta.

Viimeisellä pöydällä oli vireillä todellinen yllätys, kun valkeilla pelannut salolaisten Aleksi Virtanen ei antanut noin 350 selopisteen takamatkan hämätä, vaan oli pitkään kiinni täydessä pisteessä matinkyläläisten Sauli Tiittaa vastaan.

Valkealla on käytännössä voittoasema, mutta ei asema ihmisten pelissä täysin selvältä vaikuta ja nyt tapahtunut luonnollinen 25.Lf1? oli yllättäen tasa-asemaan vienyt virhe.

Paras siirto olisi ollut ainakin omasta mielestäni hieman hankalasti löydettävä 25.Re2 ideana esim. vastata mahdolliseen 25.-Dd2-häirintään yksinkertaisesti 26.Dd4, jolloin kaikki pysyisi kompaktisti kasassa.

Peli jatkui 25.-Db2 26.Te1 Ta2.

Nyt valkealta vaadittaisiin tasa-asemassa pysyäkseen jo tietyn yksityiskohdan ymmärtämistä. 27.Db8+ Rg8 28.Df4! oli nimittäin tässä oikein.

Miksi sitten tällä välishakilla on merkitystä? No, jos musta nyt pelaisi 28.-Dc3 (suoraan 28.-Ta1:een on näppärä 29.Rc2!), olisi valkealla jatko 29.Tb1 ja 29.-Ta1:een voisi pelata 30.Dxe4, joka ei tietysti olisi mahdollinen, mikäli mustan ratsu olisi f6:ssa suojaamassa e4-sotilasta.

Pelissä tapahtui 27.Df4? ja mustalla olisi ollut nyt tehokas 27.-Dc3!. Hän pelasi kuitenkin 28.-Dxb4? ja valkea sai vielä mahdollisuutensa.

Valitettavasti Virtaselle sattui nyt paha sokeus 28.Lxh3?? ja 28.-Dxe1+ 29.Kg2 Ta1 30.Db8+Rg8:n jälkeen tuli luovutus, sillä valkean mahdollisesti havittelemalle Le6-siirrolle ei ole aikaa.

Toki yksinkertaisen ja hyvän 28.Td1:n jälkeenkin musta olisi voinut vielä kiusata 28.-Dd2:lla (29.Txd2 Ta1 johtaisi mattiin), mutta 29.Le2 purkaisi tilanteen ja valkean tulevaisuus näyttäisi valoisalta.

Gambiitti – MatSK 2 6.5-1.5

Nouro Mikael – Ebeling Mika ½-½
Manninen Marko – Salimäki Janne 1-0
Jouhki Yrjö Markus – Nieminen Kari 1-0
Pääkkönen Timo – Sjöman Tapani 1-0
Ristoja Samu – Sääskilahti Lauri 1-0
Ristoja Jan – Kaskinen Timo 1-0
Tumanov Dmitri – Donovan Stephen 1-0
Kahri Antti – Viitaharju Totti 0-1

Gambiitti kampesi kärkkymään mitaleja

Ebelingin ja Nouron peli päättyi ehkä hieman yllättävässä tilanteessa tasapeliin. Valkeilla pelannut Ebeling oli nimittäin hallinnut tapahtumia jo tovin ja vielä loppuasemakin näytti hänelle erittäin lupaavalta. Toki päätökseen on voinut vaikuttaa esim. aikatilanne, joten ei tuomita asiaa kotisohvalta käsin.

Mannisen ja Salimäen peli oli melko yksipuolinen näytös, sillä valkeilla ollut Manninen sai jo varhain suuren edun ja hoiteli pisteen hyvin vaivattomasti.

Kari Nieminen sai Yrjö Markus Jouhkia vastaan erinomaisen mahdollisuuden.

Valkea pelasi tässä 23.exf6, mutta tarjolla oli myös huomattavasti vahvempi 23.b5! jonka jälkeen musta olisi ns. nesteessä:

Esim. jatkot 23.-Re7 24.exf6 Txf6 (muuten e6-sotilas putoaa) 25.Txc8 Dxc8 26.Tc1 tai 23.-Ra5 24.Txc8 Dxc8 25.Tc1 eivät näytä kovin mieltä ylentäviltä.

Tämän jälkeen pelissä riitti käänteitä, ja tilanne vaihteli mustan suuren edun ja tasa-aseman välillä, kunnes ratkaisu syntyi valkean taktisen virheen myötä – tosin jo varsin hankalassa asemassa.

Pääkkönen jatkoi pisteputkeaan tällä kertaa Tapani Sjömanin kustannuksella. Mustilla pelanneella Sjömanilla oli avauksessa hyvä mahdollisuus saada mukava asema.

Tällaisessa asemassa on mielestäni mustilla etsittävä nopeasti mahdollisuutta vapautussiirtoon ja vastapeliin valkean keskustaa vastaan. Mustan pelisiirrossa 10.-c6 ei sinällään ole mitään vikaa, mutta jatkossa 11.Rc3 Dc7 vaarana on pian hyödyllisten siirtojen loppuminen.

Entisenä (mahdollisesti vielä myös tulevana?) Grünfeldin puolustuksen pelaajana kyseisestä avauksesta tuttu idea 10.-e5! tulisi ainakin itselleni ensimmäisenä mieleen ja tässä se antaisi mukavan mustalle pelin: 11.dxe5 (mitä muutakaan, sillä uhkasi 11.-e4) 11.-Rg4! ja mustalla olisi hyvin miellyttävä asema.

Pelissä valkea hoiteli homman pieniä yskähdyksiä lukuun ottamatta melko vakuuttavasti.

Lauri Sääskilahden ja Samu Ristojan pelissä valkeilla olleella Sääskilahdella oli hyviä mahdollisuuksia, mutta lopulta Ristoja näytti kovuutensa ja kaivautui vaikeuksien kautta voittoon.

Jan Ristojan ja Timo Kaskisen peli vaikutti olleen melko varhaisesta vaiheesta asti valkeilla pelanneen J.Ristojan komennossa. Suurimmat ongelmat pelissä taisivat tulla jossain kohtaa lähinnä ajan riittämisen kanssa. Näin ainakin pelistä saadut raportit kertovat.

Myös Donovanin ja Tumanovin peli lähti jo varhain matinkyläläisten kannalta väärille raiteille ja kamppailusta muodostui kovin yksipuolinen Tumanovin voittaessa helposti.

Antti Kahrin ja Totti Viitaharjun pelissä valkea esitteli hieman luovaa avauskäsittelyä.

Valkean normaalit siirrot tässä preussilaisen pelin terävässä muunnelmassa ovat 8.Ld3 ja 8.Le2. Kahri kulkee kuitenkin usein avauksissa omia polkujaan, niin tässäkin, ja pelasi 8.La4?

Tämä siirto kuuluu kyllä ns. älä kokeile kotona -osastoon, sillä 8.–h6 9.Rf3 e4:n jälkeen mustalla oli jo selvä etu.

Joku voisi tosin väittää, että avaus oli psykologisesti onnistunut: muutaman siirron kuluttua valkea oli mustan epätarkkuuksien ansiosta jälleen pelissä mukana ja hetken päästä jopa selvästi paremmalla puolella.

Monien käänteiden jälkeen pelin voiton nappasi kuitenkin Viitaharju, joka otti näin jo kolmannen voittonsa tämän kauden liigassa yhtä monessa pelissä. Ei hassummin!

SM-liigan sarjatilanne

Aatos                        8   6  1  1   13    38.5 
MatSK                        8   5  1  2   11    37.5 
Gambiitti                    7   5  0  2   10    33.0 
------------------------------------------------------
TammerSh                     8   3  3  2    9    34.0 
HSC                          7   4  1  2    9    33.0 
VammSK                       8   3  1  4    7    32.5 
TuTS                         8   3  0  5    6    28.5 
JyS                          7   2  2  3    6    26.5 
RaahLi                       7   2  2  3    6    26.5 
HSK                          7   2  2  3    6    24.0 
------------------------------------------------------
SalSK                        7   2  0  5    4    23.5 
MatSK 2                      8   1  1  6    3    22.5 

Palautetta ja kommentteja raporttiin liittyen voi lähettää osoitteeseen: toni.ponnio@shakkiliitto.fi.

Liigan seuraavat ottelut:

La 7.2.2026
HSL Areena HSC-Gambiitti
Jyväskylä JyS-HSK
Raahe RaahLi-MatSK
Turku TuTS-SalSK

Su 8.2.2026
HSL Areena HSK-HSC
Jyväskylä JyS-MatSK 2
Raahe RaahLi-VammSK
Salo SalSK-Aatos
Tampere TammerSh-Gambiitti

Sarjatilanne

Pelit