Tasainen liigakausi lähestyy maaliskuun huipentumaa ja helmikuun peliviikonloppuna taisteltiin kaikkiaan 9 ottelussa.
7.2.2026
TuTS – SalSK 5-3
Sipilä Vilka – Kulaots Kaido ½-½
Sorsa Nuutti – Kiik Kalle 1-0
Järvenpää Jari – Hartikainen Markku 0-1
Topi-Hulmi Teemu – Valkama Eero ½-½
Linden Lari – Westerinen Heikki ½-½
Lindholm Jere – Heino Pessi 1-0
Vainio Valo – Pelto Juho 1-0
Pihlajasalo Hannu – Närhi Kimmo ½-½
Turussa tiukka ”paikallistaisto”
Liigapalstan kirjoittaja tekee nyt voimakkaan tulkinnan ja nimeää tämän turkulaisten ja salolaisten välienselvittelyn paremman idean puutteessa ”paikallistaistoksi”. Pahoittelut jo etukäteen mahdollisille loukkaantujille.
Kärkipöydällä SM Kaido Kulaots ja KvM Vilka Sipilä kävivät lyhyen välienselvittelyn ammattilaisten avauksessa, eli espanjalaisen pelin berliiniläismuunnelmassa. Toki pieni hassuttelu nähtiin avauksessa (Sipilä mustilla) pelin alkaessa 1.e4 Rc6!? 2.Rf3 e5 jne.
Kamppailu päättyi siirtojentoistoon 27 siirrossa.
Shakkimestari Nuutti Sorsa voitti KvM Kalle Kiikin monimutkaisessa pelissä, jossa mustilla pelanneella Kiikilläkin oli omat mahdollisuutensa.
Mustan kvaliteetinuhraus näyttäisi silmämääräisesti antaneen mukavan korvauksen, varsinkin kun valkea pelasi tässä 30.a6? (mustan pelitavan olisi käytännössä kumonnut 30.Rf5! ideana seuraavaksi 31.Rd6).
Vastaus 30.-La8? antoi valkealle kuitenkin uuden mahdollisuuden ja 31.Rf5!:n ja erinäisten käänteiden jälkeen Sorsa voitti 57.siirrossa.
30.a6:een olisi kuitenkin ollut vahva vastaus 30.-Lxa6! (välittämättä siis d5:stä!) ja esim. 31.Lxd5 Rb2!:n jälkeen mustan mahdollisuudet vaikuttaisivat lupaavilta.
FM Markku Hartikaisen ja FM Jari Järvenpään pelissä mustilla ollut Järvenpää sai nopeasti lupaavan aseman. Etu kasvoi pian jo melko merkittäväksi, mutta sitten jonkinlainen oikosulku muutti tilanteen.
Mustan etu säilyisi monellakin siirrolla, mutta 21.-f4? on hieman mystinen ratkaisu.
Tilanne muuttui pian tasa-aseman kautta valkean selväksi eduksi, mutta realisointi ei onnistunut myöskään laudan toisella puolella aivan piirustusten mukaan.
Mustalla on jonkinlaista aktiviteettiä ja nyt tapahtunut 37.b4?! antoi sotilaan lopulta takaisin jatkossa 37.-dxe3 38.fxe3 Rf6! 39.Ke2 Rg4.
Tämän jälkeen peli eteni pitkään tasaisissa merkeissä ennen viimeistä, ratkaisevaa käännettä.
Mustan pitäisi nyt ratkaista minne siirtää uhattu torninsa ja valitettavasti 48.-Td7? oli askel väärään suuntaan valkean pelatessa yksinkertaisesti 49.Ke4. Tämän jälkeen Hartikaisen nappuloiden aktiivisuus ratkaisi ja hän vei värinsä voittoon 59 siirrossa.
Kuvioasemassa omaan silmääni luonnollisimmalta näyttäisi 48.-Tf3, joka vaikuttaisi säilyttävän aivan kelvollisen aseman.
FM Teemu Topi-Hulmin ja FM Eero Valkaman peli oli monimutkainen kamppailu, jossa molemmilla oli omat tilaisuutensa.
Nostan esiin ehkä pelin viimeisen, juuri ennen 40.siirtoa tapahtuneen kriittisen hetken.
Oletettavasti tässä kohtaa peliä oltiin jonkinlaisessa kiireessä. Valkama pelasi nyt 38.-h5 ja 39.dxe5 dxe5:n jälkeen ihmeitä ei enää nähty, vaikka viimeiseen nappulaan asti peliä jatkettiinkin.
Kone tarjoaa tässä mustalle edullista jatkoa 38.-exd4 39.Td2 f5 40.exf5 Rc5 41.fxg6 hxg6
Arvio mustan edusta perustuu ilmeisesti vahvaan d-vapaasotilaaseen ja aktiivisiin upseereihin, mutta täytyy tunnustaa, että ainakin itselleni tällaiseen arvioon päätyminen ei olisi kovinkaan helppoa edes loppuaseman nähdessäni, puhumattakaan koko muunnelman näkemisestä vähällä ajalla muutama siirto sitten.
Vaikka näitä pelejä läpikäydessäni konetta käytänkin (kuten olen jo aiemmissa liigaraporteissa ”paljastanut”), on aina välillä todettava koneiden olevan koneita ja ihmisten ihmisiä ja muistettava pohtia myös asemien inhimillisiä piirteitä. Aina en toki siinä onnistu, mutta yritän kyllä kovasti.
SM Heikki Westerisen ja shakkimestari Lari Lindenin peli oli melko rauhallinen ja korrektinoloinen tasapeli. Aivan kamppailun alkuvaiheessa Lindenillä oli toki pieni etsikkoaika saada etua, mutta ei sen huomaamatta jäämistä voi minään karkeana virheenä pitää.
Shakkimestari Jere Lindholmin ja CM Pessi Heinon sisilialaisen puolustuksen Najdorfin muunnelmalla alkaneessa pelissä Lindholm käytti tehokkaasti hyväkseen vastustajansa epätarkkuudet ja otti kokopisteen melko johdonmukaiselta vaikuttaneen esityksen päätteeksi.
Juho Pelto ja shakkimestari Valo Vainio päätyivät erinäisten vaiheiden jälkeen mielenkiintoiseen torniloppupeliin.
Käytännön torniloppupelit ovat usein herkkiä, niin tässäkin.
Valkeilla ollut Pelto pelasi 38.Td7? joka on tässä väärä suunnitelma, sillä torni joutuu ns. sivuraiteille ratkaisevan pitkäksi aikaa. Jatkossa 38.-Txb5 39.Txd6 a4 40.Tc6 a3! musta voitti helposti.
Nappuloiden aktiivisuus oli tässä a ja o, joten 38.Ke4! olisi ollut oikein. 38.-Txb5:een voisi pelata 39.f4! ja valkea pitäisi eri puolustusoptioita avoinna:
Halukkaat voivat analysoida tätä asemaa omatoimisesti, tässä pari esimerkkimuunnelmaa valkean puolustuksesta:
39.-Tb3 40.Kf5! (pointti monessa jatkossa!) 40.-Txg3 41.Ke6 Tg6+ 42.Kd7 ja valkealla on hyviä tasapelimahdollisuuksia.
39.-g6 (ideana estää valkean Kf5) 40.Txh7 a4 41.Ta7 Tb4+ 42.Kf3 Tb3+ 43.Kg4 a3 44.Kg5! ja valkean aktiivisuus tarjoaa jälleen hyvät tasapelimahdollisuudet.
Shakkimestari Hannu Pihlajasalon ja Kimmo Närhen peli sovittiin tasapeliksi 20.siirron jälkeen ilman suurempaa dramatiikkaa.
JyS – HSK 1.5-6.5
Luukkonen Tommi – Cattaneo Marco 0-1
Nivala Tuomas – Norri Joose 0-1
Laihonen Petteri – Binham Timothy 0-1
Nevanlinna Risto – Kauranen Matti 0-1
Salmelin Aaro – Uimonen Matti 1-0
Seppälä Aki – Vesa Mikke 0-1
Remes Marko – Vieira Daniel ½-½
Paananen Olli-Pekka – Louhivaara Jere 0-1
HSK:n sinetöi murskavoitollaan jo sarjapaikkansa?
Helsingin Shakkiklubi matkasi Jyväskylään ja ottelun panoksena oli ainakin sarjapaikan varmistus, sillä molemmat joukkueet olivat ennen tätä viikonloppua vain kaksi pistettä putoamisviivan yläpuolella.
Kamppailusta muodostui ehkä yllättävänkin yksipuolinen helsinkiläisten jyrätessä selkeään voittoon.
Kärkipöydällä FM Tommi Luukkosen kuningasintialainen puolustus mustilla meni jo aikaisessa vaiheessa enemmän tai vähemmän pieleen ja FM Marco Cattaneo tyylitteli helpohkoon voittoon.
Voitolla oli helsinkiläisten sympaattiselle italialaisvahvistukselle erityinen merkitys: se käytännössä sinetöi jo tässä vaiheessa hienon kauden pelanneelle Cattaneolle ensimmäisen kiinnityksen kansainvälisen mestarin arvonimeen. Paljon onnea!
Shakkimestari Tuomas Nivala näytti aluksi saavan valkeilla pienen edun KvM Joose Norria vastaan. Norri keksi kuitenkin mielenkiintoisen sotilaanuhrauksen, johon Nivala ei ehkä reagoinut parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen nappulansa joutuivat sen seurauksena epäjärjestykseen, ja pian asema jo romahti.
Loppusommitelma (jos sitä sellaiseksi voi kutsua, sillä peli oli käytännössä jo ratkennut) ei ollut erityisen vaikea, mutta silti varsin näppärä.
Mustan tehokasta lopetusta haetaan. Ratkaisu löytyy artikkelin lopusta juuri ennen sarjataulukkoa.
KvM Timothy Binhamin ja shakkimestari Petteri Laihosen pelissä mustilla pelanneen Laihosen ratkaisu johti jo nopeasti turmioon:
Hieman harvinaisemmalla ranskalaisen puolustuksen muunnelmalla alkaneessa pelissä ollaan tultu hyvin mielenkiintoiseen ja terävään asemaan.
Laihonen yritti nyt vapauttaa pelinsä hieman liian aktiivisella 8.-e5?:llä. Binham oli kuitenkin tähän hyvin valmistautunut ja jäi jatkossa 9.Rxd5 Rxd5 10.exd5 Rxd4 11.Rxd4 exd4 12.Dxd4 melko puhtaan sotilaan verran paremmalle puolelle. Realisointivaikeuksia ei tämän jälkeen vaikuttanut olevan.
Kuvioasemassa 8.-a6 ideana seuraavaksi b5 vaikuttaisi paremmalta suunnitelmalta.
Hirveän paljon paremmin ei jyväskyläläisten kannalta onnistunut avaus seuraavankaan pöydän pelissä FM Risto Nevanlinna–Matti Kauranen.
Nevanlinna valitsi tässä 11.Lxe4??:n joka on käytännössä jo häviävä siirto. Jatkossa 11.-Lxe4 (11.-Dxe4! olisi ollut vieläkin vahvempi) 12.Rc3 Dxd4 13.Dxd4 Rxd4 14.Txe4 Re6 musta hieroi kaikessa rauhassa helpon voiton.
Matti Uimosen ja Aaro Salmelinin melko tasainen kamppailu päättyi valkeilla pelanneen Uimosen pahaan, materiaalia hävinneeseen sokeuteen.
Aki Seppälällä näytti olevan jo tasapeli lähes taskussaan Mikke Vesaa vastaan, mutta yksinkertaisetkin loppupelit pitää pelata ns. päätyyn asti. Seikka, joka on tullut omalla kohdallanikin todettua ikävän monta kertaa!
Valkean ongelmat alkoivat tässä tapahtuneesta 51.Th1?!:stä. Siirto ei toki suoraan häviä, mutta mielestäni mustan kuningasta ei kannata päästää aktivoitumaan, vaan pelata esim. 51.Kf4. Torni kannattaa siirtää pois aktiiviselta paikaltaan vasta kun musta etenisi sotilaallaan. Tällöin olisi vaikea nähdä kamppailun päättyvän muuhun kuin tasatulokseen.
Pelissä tapahtui (51.Th1:n jälkeen) 51.-Kd7 ja nyt 52.Kf4?? johti jo häviöön.
52.Kf3! oli tasapeliin johtava jatko. Ai miksikö? No, tällöin valkea ehtisi saada kuninkaansa riittävän nopeasti e2:een ja pelata sitten Td1. Tällöin kuningas ei jäisi pelijatkon tapaan eristetyksi.
Daniel Vieiran ja Marko Remeksen peli oli dramaattinen. Valkeilla pelanneen Vieiran muutamat löysät ratkaisut johtivat jo varhain todella vaikeaan asemaan ja peli näytti etenevän vääjäämättä Remeksen voittoon.
Realisointi tökki kuitenkin pahemman kerran ja 40.siirtoon tultaessa asema oli muuttunut jo tasaiseksi. Käänteitä riitti vielä tämän jälkeenkin reippaasti ja yhtäkkiä voitosta pelasikin Vieira:
Pelissä valkea ei löytänyt voittosuunnitelmaa. Hän tyytyi lähinnä shakkailemaan mustan kuningasta ympäri lautaa ja peli päättyi lopulta tasan.
Pohditaan hieman mikä se voittoidea olisi.
Ensimmäisenä itselleni tulisi mieleen 58.Dc5, joka uhkaisi tietysti 59.Dxf2:ta ja siirtymistä voittoisaan sotilasloppupeliin. Tähän olisi vaikea keksiä puolustusta, sillä esim. 58.-Tc2 sallisi siirron 59.Dxc2+! ja tämäkin sotilasloppupeli on valkealle voitollinen. Asiaa ei tietenkään muuta 58.-Tb2 tai 58.-Ta2, sillä seuraa sama loppupeli valkealle vielä edullisemmassa versiossa.
58.-f3 ei myöskään auttaisi asiaa, sillä yksinkertaisesti 59.gxf3 ja valkea voittaa helposti. Ei tarvitsisi esittää edes osaamista daami vastaan torni -loppupelissä. Voi olla, että palstan kirjoittajakin siis selviäisi tässä pelin voittajana.
Pisteitä jäi jyväskyläisten kannalta ns. pöydälle myös Olli-Pekka Paanasen ja Jere Louhivaaran pelissä.
Valkeilla pelannut Paananen on enemmän tai vähemmän vienyt kamppailua ja tässä 24.Lxe5! olisi käytännössä ratkaissut. Veikkaan, että valkea oli kyllä tämän nähnyt, mutta ehkä jatkon 24.-Dxe5 25.Txd8+ Ke7 26.Dd2 loppuaseman arviointi ei täysin onnistunut ja pelissä tapahtunut 24.Db2 tuntui turvallisemmalta.
Jatkossa musta pääsi peliin mukaan ja lopulta valkean varomattomuuden seurauksena omassa päässä kolisi ratkaisevasti.
RaahLi – MatSK 2-6
Kauppila Osmo – Keinänen Toivo ½-½
Huovinen Jere – Aalto Patrik 0-1
Kononen Keijo – Lahdelma Henri 0-1
Pitkäaho Aki – Kekki Petri 0-1
Wallin Aleksi – Lehtivaara Petri ½-½
Mäkelä Lauri – Tiitta Sauli 0-1
Pitkäaho Arto – Irjala Arttu 1-0
Kallunki Konsta – Sinervuo Veli-Pekka 0-1
Matinkylälle mitalitaistelun kannalta tärkeä pistepotti!
Raahessa kärkipöydän pelissä KvM Toivo Keinänen vastaan FM Osmo Kauppila pelattiin ns. koko rahan edestä.
Rauhallisen avauksen jälkeen nappuloita vaihtui ja 32.siirrossa päädyttiin daamiloppupeliin tasasotilain, jota valkeilla pelannut Keinänen yritti kaikin voimin hieroa voitokseen. Jonkinlaisia mahdollisuuksia hän taisi hetkittäin saadakin, mutta lopulta Kauppilan puolustustaistelu palkittiin puolella pisteellä 100 siirron maratonin päätteeksi.
Shakkimestari Jere Huovisen ja FM Patrik Aallon peli kääntyi lopulta mustilla pelanneen Aallon voittoon. Loppusommitelma oli näyttävä:
Musta ratkaisi pelin tyylikkäällä tavalla: 26.-Re2 27.De1 Rxg3+! 28.Kg1 Tb1! ja valkea luovutti, sillä 29.Dxb1:tä seuraa Dxe3X.
Shakkimestari Keijo Konosen avaus mustilla FM Henri Lahdelmaa vastaan onnistui mainiosti, mutta niin vain asema ensin tasoittui ja lipesi lopulta mustalle kiusallisemmaksi pelata.
Mustan asema on muuttunut hankalaksi, mutta puolustus pysyisi edelleen kasassa 49.-Kg7!:llä. Pelijatko 49.-Ta3? sen sijaan hävisi valkean 50.Tb7!:n vuoksi.
Valkea uhkaa mattia f7:stä, joten ei ole aikaa pelata 50.-Txe3+, sillä 51.Kf2 Txe5 52.g7!
Peli jatkui 50.-Re7, mutta siihen valkealla oli tehokas 51.g4! ja Lahdelma voitti 61 siirrossa.
Shakkimestari Aki Pitkäahon ja KvM Petri Kekin välisessä kamppailussa mustilla pelannut Kekki punnersi lopulta vaiherikkaan pelin voittajaksi.
FM Petri Lehtivaara ja shakkimestari Aleksi Wallin päätyivät pistejakoon melko loogisten tapahtumien päätteeksi, mutta Lauri Mäkelän ja shakkimestari Sauli Tiitan peli päättyi valkeilla pelanneen Mäkelän kannalta tylysti.
Dynaamisessa tasapainossa oleva asema on molemmin puolin vaarallinen. Jos valkea nyt pelaisi 22.Kg2, olisi yksi hauska tie tasapeliin 22.-h5 23.h3 De2+ 24.Dxe2 Txe2+ 25.Kf3 Te3+ 26.Kg2 Te2+ jne. Mikään pakottava jatko tämä ei tietenkään olisi.
Valkea pelasi kuitenkin varomattomasti 22.Dc3?? ja 22.-Dxc3 23.Lxc3 Te2 lopetti pelin välittömästi, sillä musta tekee väkisin matin.
Arttu Irjala ja Arto Pitkäaho osoittivat, että vaihtoranskalaisestakin voi syntyä kiinnostava peli. Kamppailu oli täynnä luovia manööverejä. Aseman pelkistyessä Irjala vältti kunnianhimoisesti muutamaan otteeseen siirtojentoiston, mikä osoittautui tällä kertaa virheeksi. Tilaisuutensa saatuaan Pitkäaho nimittäin hieroi loppupelin varmaotteisesti voitokseen.
Viimeisellä pöydällä mustilla pelannut kokenut V-P Sinervuo käytti Konsta Kallungin virheet tehokkaasti hyväkseen voittaen pelin vakuuttavalla tavalla.
HSC – Gambiitti 2.5-5.5
Sulskis Sarunas – Nouro Mikael 1-0
Agopov Mikael – Manninen Marko ½-½
Nyysti Sampsa – Jouhki Yrjö Markus 0-1
Nissinen Niilo – Pääkkönen Timo ½-½
Mansner Harry – Hynninen Juha 0-1
Henttinen Markku – Ristoja Samu 0-1
Alho Sauli – Ristoja Jan ½-½
Pankkonen Sakari – Tumanov Dmitri 0-1
Gambiitille iso voitto
KvM Mikael Nouron ja SM Sarunas Sulskisin pelissä valkeilla pelanneen Nouron hyvä asema lipui tasa-aseman kautta lopulta häviöön asti.
Takavuosien maajoukkuepelaaja KvM Marko Manninen hävisi kauden kaksi ensimmäistä peliään, mutta sen jälkeen on löytynyt hyvä pelivire. Mikään yllätys tämä ei ainakaan itselleni ole ollut. Osaamista Markolta nimittäin löytyy, sen kertoo esimerkiksi eloennätys 2450.
Vaikka voittoja on tullut vain yksi, on hän useimmissa kamppailuissa ollut selvästi se painostavampi osapuoli.
Näin kävi tälläkin kertaa mustilla KvM Mikael Agopovia vastaan.
Musta pelasi tässä 26.-Tc1, mutta mielenkiintoinen olisi ollut asemaa ylläpitävä 26.-g6!?. En väitä, että siirto olisi helppo löytää, mutta siinä on montakin tukevaa pointtia: alariviongelmien ehkäisy, f5-murron estely ja kysymys valkealle: mitä aiot tehdä? Mustan raskaat nappulat sijaitsevat hyvin aktiivisesti.
Esimerkiksi melko luonnolliselta näyttävä 27.Ta7 Tb3 28.Da6 Rf8 29.Ta8 voisi johtaa jo ongelmiin:
Tykkisiirto 29.-Tf3!! ratkaisisi. Pointti on tietysti 30.gxf3 (30.Dd6 Txf1+! johtaa mattiin) Txh2 ja valkea joutuisi käytännössä hävittyyn loppupeliin jatkossa 31.Da2 (oli estettävä mustan mattihyökkäys) 31.-Dxa2 32.Txa2 Txa2.
Myös pelijatkossa (26.-Tc1:n jälkeen) musta oli koko loppupelin painostavampi osapuoli, mutta Agopov puolusti sitkeästi ja kekseliäästi tasapelin.
FM Yrjö Markus Jouhki sai valkeilla KvM Sampsa Nyystiä vastaan rauhallisella avauksellaan nopeasti mukavan puristusaseman. Hän käytti vastustajansa epätarkkuudet tehokkaasti hyväkseen ja voitti pelin lopulta yllättävänkin helposti.
FM:t Niilo Nissinen ja Timo Pääkkönen pelasivat korrektin pelin, jossa tasapaino ei juurikaan järkkynyt. Nissinen voitti kyllä sotilaan, mutta Pääkkösen nappuloiden aktiivisuus tarjosi täyden korvauksen.
Shakkimestari Juha Hynninen hallitsi peliä FM Harry Mansneria vastaan suurimman osan kamppailusta, mutta haluan kiinnittää huomiota erääseen avausvaiheen hetkeen, jossa peli olisi voinut saada myös aivan toisenlaisen suunnan.
Mansner siirsi tässä 10.-b4?!, mutta huomattavasti parempi olisi ollut 10.-bxc4 11.bxc4 La6!
Pelissä tarjoutui vielä mahdollisuus jatkossa 11.Rc2 a5 12.a3?! (12.Re5!), mutta nyt 12.-La6? johti mustalle ikävään asemaan. Piti pelata 12.-bxc4 13.bxc4 b3! ja perään 14.-a4.
Hynninen realisoi etunsa pitkän kaavan mukaan ja teki lopulta matin kahdella ratsulla:
Musta on pelannut viimeisenä oljenkortenaan 68.-Rg5, ja ideana on tietysti päästä syömään valkean viimeinen sotilas. Tällöinhän asema olisi tasapeli jos valkea erehtyisi syömään mustan viimeisen sotilaan, mutta tätä ei tietenkään tapahtunut, vaan peli päättyi 69.Rxg5+ Kxh2 70.Rf5 h4 71.Re3 h3 72.Rf5 Kh1 73.Rg3+ Kh2 74.Rf3X
On liioittelua sanoa FM Markku Henttisen ja shakkimestari Samu Ristojan pelin ratkenneen jo avauksessa, mutta totuus on kuitenkin se, ettei valkeilla pelannut Henttinen kovin kunnianhimoista pelitapaa valinnut. Peli nimittäin alkoi siirroilla 1.d4 d6 2.c4 e5 3.dxe5 dxe5 4.Dxd8+ Kxd8.
Musta ei varmasti ollut kovin pettynyt saadessaan näin helposti tasa-aseman, ja lisäksi mustan suunnitelmat ovat tässä mielestäni huomattavasti valkean vastaavia helpommat. Ei olekaan yllättävää, että pelin virtaus kääntyi siirto siirrolta mustan eduksi, ja Samu voitti pelin lopulta johdonmukaisen esityksen jälkeen 41. siirrossa.
Mikäli mustan käyttämä avaus herättää enemmän kiinnostusta, kannattaa harkita tutustumista 2000-luvun alussa julkaistuun erinomaiseen avauskirjaan An Explosive Chess Opening Repertoire for Black, jonka ovat kirjoittaneet SM Jouni Yrjölä ja KvM Jussi Tella. Löytynee esim. täältä.
Shakkimestari Sauli Alho palasi noin vuoden tauon jälkeen taas liigapelien pariin, eikä lainkaan hassummin.
Mustilla ollut Alho pelasi tässä tyylikkäästi 27.-Ta4!, johon valkeilla pelannut FM Jan Ristoja vastasi 28.Dxa4 ja yllättävää kyllä, peli sovittiin tässä tasapeliksi!
Musta ei olisi ainakaan huonommalla puolella jatkossa 28.-Re2+ 29.Kh(f)1 Rxc3 30.Db3 Rxb1 31.Dxb1 c4! (tai ensin 31.-Dc7)
Viimeisen pöydän pelissä Sakari Pankkosen ja shakkimestari Dmitri Tumanovin välillä valkeilla pelannut Pankkonen sai erinomaisen aseman, mutta sortui sitten vaihtoihin, jotka heikensivät aseman potentiaalia.
Pian aavistuksen paremmalla puolella olikin Tumanov, mutta pelin ratkaisu oli vasta Pankkosen mahdollisesti aikapulassa tekemä outo lähetinuhraus.
8.2.2026
TammerSh – Gambiitti 4-4
Ahvenjärvi Jani – Nouro Mikael ½-½
Mertanen Janne – Manninen Marko ½-½
Penttinen Jarkko – Jouhki Yrjö Markus ½-½
Pönniö Toni – Pääkkönen Timo 1-0
Martinec Tamas – Hynninen Juha ½-½
Sorvari Jarmo – Ristoja Samu 0-1
Multanen Jimi – Ristoja Jan 1-0
Moisio Miska – Tumanov Dmitri 0-1
Tiukka taistelu Tampereella
Vantaan Gambiitti on pelannut kauden hyvin kompaktilla kokoonpanolla: tähän mennessä joukkue on käyttänyt vain 11 pelaajaa ja pelannut yli puolet otteluistaan parhaalla mahdollisella kahdeksikollaan.
Tiukasti mitalitaistossa mukana olevan joukkueen menestys ei ole ainakaan itseäni yllättänyt, sillä ryhmä on erittäin tasainen ja vahva. Harvalla joukkueella on myöskään varaa laittaa ottelusta toiseen shakkimestaria jopa viimeiselle, kahdeksannelle pöydälle.
Puolustavaa mestaria Tammer-Shakkia lähdettiin kaatamaan jälleen parhaalla mahdollisella kokoonpanolla ja kamppailusta muodostuikin odotetun tiukka.
Kärkipöydällä Mikael Nouro ja FM Jani Ahvenjärvi päätyivät pian 20.siirron jälkeen toistamaan siirtoja. Hieman tätä aiemmin mustilla pelanneella Ahvenjärvellä vaikutti olleen pieniä mahdollisuuksia saavuttaa etua.
FM Janne Mertasen ja Marko Mannisen peli ei myöskään ehtinyt siirtomäärällisesti kauaa vanhentua, kunnes molemmat olivat tyytyväisiä tasapeliin. Mustilla pelanneella Mannisella näytti olevan aiemmin hienoisia mahdollisuuksia päästä edullisemmalle puolelle.
Pienen matkan päästä peliä välillä seuratessani kiinnitin erityistä huomiota pelaajien ajankäyttöön. Jos en ole aivan väärässä, olivat molemmat kuluttaneet jo ensimmäisiin viiteen siirtoon reilut puoli tuntia mieheen. Hirveän syvällisiä valmisteluja ei siis näyttänyt olleen kummallakaan!
Valkeilla pelanneen Yrjö Markus Jouhkin avaus FM Jarkko Penttistä vastaan meni jossain vaiheessa pieleen, sillä Penttinen sai yllättävän helposti erittäin edullisen aseman.
Vaikeassa asemassa edun suuruus vaihteli, mutta valkea oli koko ajan se, joka joutui olemaan varpaillaan. Aikapulavaiheessa 40.siirtoa lähestyttäessä Penttinen kävi mahdollisesti kaikkein lähimpänä voittoasemaa.
Mustan pelissä valitsema 36.-Dh5?! salli valkean keventää asemaa jatkossa 37.Te2 Dh8 38.Txe7 Txe7 39.a6! ja pian sovittiinkin jo tasapelistä.
Kuvioasemassa oli kuitenkin mahdollisuus 36.-Kg7!, jolloin musta voisi joissain jatkoissa juonia ikävyyksiä myös h-linjaa pitkin.
Pelijatkon tapainen kevennys johtaisi nyt suoraan häviöön: 37.Te2 Txe2 38.Txe2 (38.Rxe2 Df3+ jne.) Txe2 39.Rxe2 Df3+ 40.Kf1 ja tultaisiin seuraavaan asemaan:
40.-Lg5!:n jälkeen valkean vitsit olisivat melko vähissä. Musta uhkaa nyt pahasti Le3:a ja korttitalo ei taida pysyä kasassa.
Esim. 41.Rg1 Dd1+:n jälkeen 42.Kg2 Dd2! johtaisi surkeaan loppupeliin (valkean lienee jälleen uhkaavan Le3:n vuoksi vaihdettava daamit), eikä myöskään 42.De1 Dxd3+ (myös 42.-Dxe1+ voittaa) aiheuta hurraa-huutoja.
Oma pelini Timo Pääkköstä vastaan oli todella mielenkiintoinen. Sain valkeilla avauksesta hyvin lupaavan aseman ja selvän aikaedun.
Kuningassivustan aloitteeni rakentamisessa riittäisi paljonkin arvosteltavaa, mutta mennään suoraan pelin ratkaisuhetkiin.
Tässä vaiheessa olimme molemmat jo hoitaneet aikatilanteemme erittäin ongelmalliseksi. Muistelen, että kummallakin oli kellossa enää korkeintaan viitisen minuuttia, Timolla ehkä vielä hieman vähemmän.
Hienoinen paniikki alkoi hiipiä tässä puseroon, kun en nähnyt mitään selkeää tapaa edetä. Samalla tiesin, että asema tulisi seuraavien siirtojen aikana räjähtämään käsiin, ja tarkkoihin siirtoihin olisi tarvittu reilusti enemmän aikaa.
Pelasin 17.f5?! ja kamppailu jatkui 17,-fxe5 18.fxg6?
Ota tästä asemasta sitten selvää. Jo aiempaakin reippaammassa kiireessä ollut musta pelasi tässä 18.-exd4? (18-hxg6! olisi ottanut valkean kiukaasta pahasti lämpöjä pois), ja peli jatkui hurjana jatkossa 19.Lxd4 e5 20.gxh7+ Kh8
Nyt pelataan jo viimeisillä minuuteilla ja pelasin tässä 21.Rh5!?, joka on melkoisen turhaa taiteilua.
Rauhallisessa tilassa peliin jo hieman etäisyyttä saaneena on tietysti helppo kysyä miksi en pelannut tässä yksinkertaisesti 21.Le3!, jolloin esim. 21.-d4 saisi vastauksen 22.Lh6!
Peli jatkui (21.Rh5:n jälkeen) 21.-exd4 22.Rxg7 Txf2 23.Txf2 De7 24.Rf5 dxc3 25.bxc3 ja tässä Timo epäonnekseen ylitti aikansa.
Laudalla on edelleen melkoisen sekasotku, eikä pelin jälkeen kummallakaan meistä ollut selvää käsitystä siitä, oliko asema jommankumman voitto vai jotakin siltä väliltä. Ystävämme Stockfish kuitenkin ilmoittaa aseman olevan, “luonnollisesti”, suunnilleen tasan esimerkiksi Timon suunnitteleman 25.-De5:n jälkeen. Valkealla on toki materiaalia vähemmän, mutta mustalla puolestaan omat ongelmansa kuningasasemansa kanssa.
En ollut lainkaan varma, miten olisin vastannut 25.-De5:een. Mieleen tulivat vaihtoehtoina esimerkiksi 26.Dh6, 26.Dg5 tai 26.Rh6, mutta mistään niistä en ollut ollenkaan vakuuttunut, kun kellossa oli aikaa noin minuutti.
On selvää, että pelissä olisi voinut tapahtua vielä aivan mitä tahansa. Tällä kertaa olin yksinkertaisesti hyvin, hyvin onnekas.
Juha Hynnisen ja Tamás Martinecin pelin ensimmäinen kriittinen hetki nähtiin jo melko aikaisin.
Musta pelasi nyt 12.-Td8?! ja 13.e4:n jälkeen valkea sai pelattavakseen hyvin miellyttävän aseman.
Tarjolla olisi ollut kuitenkin terävä 12.-e4! ja esim. 13.dxc6 (myös ratsun väistymisiin mustalla on täysin riittävä vastapeli) Rg4!
Tässä esim. 14.h3 exf3 15.hxg4 fxe2 16.Dxe2 Dxc6 ja 14.g3 exf3 15.Lxf3 Re5 olisivat mustalle täysin pelikelpoisia.
Itse pelissä Hynninen rakenteli asemaansa kaikessa rauhassa, kunnes yllättäen toisti siirrot melko keskeneräisessä asemassa, jossa valkealla näytti olevan reippaasti potentiaalia.
Mitä mieltä olette? Olisiko valkean kannattanut vielä jatkaa peliä?
Aiemmin tämän aseman toistuessa musta pelasi tässä Rfd6:n jolloin mieleen tulee ainakin Teb1 ja uhata kvaliteetinuhrausta b6:een. Myös sopivalla hetkellä operaatiot kuningassivustalla (esim. f4-murto) tulevat varmasti kyseeseen.
Ei valkean asema tietenkään ongelmaton ole, esimerkiksi a4- ja c4-sotilaiden heikkous voi muodostua eri jatkoissa ongelmaksi.
Jarmo Sorvarin ja Samu Ristojan peli alkoi mielenkiintoisen strategisen kamppailun merkeissä.
Tällaisia daamien ”tuijotteluasemia” nähdään aina silloin tällöin ja usein on vaikea arvioida kannattaako jommankumman vapaaehtoisesti lähteä vaihto-operaatioon.
Valkea päätyi tässä siirtoon 13.e4?!, johon musta vastasi 13.-Lg6?!. Parempi olisi ollut 13.-Dxb3 14.axb3 Ld7, sillä pelijatkossa valkealle olisi ollut tarjolla mahdollisuus 14.Da4+! ja esim. 14.-Kd8 15.Tb1 olisi näyttänyt mustan kannalta hieman kiusalliselta.
Valkea ei tätä mahdollisuutta kuitenkaan hyödyntänyt ja musta sai pian vaihdettua edullisesti daamit päästen hyvin mukavaan asemaan.
Sorvarille aukesi kuitenkin vielä mahdollisuus kammeta itsensä takaisin peliin.
Mustan edellinen siirto (17.-a6) ei ollut tarkin mahdollinen ja nyt valkea voisi pelata 18.g3! ideana seuraavaksi 19.f4.
Samu kertoi suunnitelleensa tähän mahdollisesti sotilaanuhrausta 18.-Le5!?, joka näyttääkin mielenkiintoiselta, toki 19.Txh6 Kg7 20.Th1:n jälkeen myöskään valkea ei olisi vailla mahdollisuuksia.
Pelissä tapahtui 18.0-0?! ja 18.-e6 19.g3 Ld4:n jälkeen musta oli jälleen mukavammalla puolella ja hieroikin aseman edukseen 48 siirrossa.
Jimi Multanen on viimeistään tällä liigakaudella tullut ryminällä suomalaisen shakkiväen tietoisuuteen. Seloluku on noussut kauden alusta jo yli 100 pistettä ja ainakin itse pidän päivänselvänä, että herran osaamisen rajoja ei olla vielä lähellekään nähty.
Tällä kertaa hän suorastaan jyräsi kokeneen FM Jan Ristojan. Katsotaan peli kevyin kommentein.
Miska Moision ja Dmitri Tumanovin peli muuttui nopeasti hyperteräväksi.
Muutamiin siirtojärjestysnyansseihin voisi ottaa kantaa jo aiemminkin, mutta lähdetään liikkeelle kuitenkin kuvioasemasta.
Valkea valitsi tässä 14.Lh6:n, mutta koska h-linjalla ei vielä ole varsinaista hyökkäystä, mahdollisesti tarkempi olisi ollut pelata laajemmin myös muualla lautaa jatkossa 14.hxg6 fxg6 15.d6!. Asema olisi edelleen hyvin vaikea ja terävä.
Pelin ratkaisu nähtiin jo pian edellisestä kuvioasemasta.
Pelissä tapahtunut 16.g4? oli auttamattomasti liian hidasta. Musta vastasi tyylikkäällä 16.-Txc3+!:lla ja voitti 23 siirrossa.
Valkean olisi kannattanut kehittää kuningassivustaansa alkaen esim. 16.Ld3:lla, jolloin mustan siirrot eivät olisi aivan helppoja. Esimerkiksi 16.-Rbxd5 saisi jo vastauksen 17.hxg6! ja nyt 17.-Rxc3 18.g7! ja 17.-fxg6 18.Lxg6! Muunnelmat jatkuvat toki tästäkin, eivätkä ole aivan simppeleitä, mutta valkean mahdollisuudet vaikuttavat lupaavilta.
JyS – MatSK 2 3.5-4.5
Luukkonen Tommi – Ebeling Mika 0-1
Nivala Tuomas – Tolonen Mikko 1-0
Laihonen Petteri – Salimäki Janne ½-½
Nevanlinna Risto – Nieminen Kari ½-½
Salmelin Aaro – Sjöman Tapani ½-½
Laasanen Teemu – Kokkonen Lassi 0-1
Seppälä Aki – Kaskinen Timo 0-1
Remes Marko – Virolainen Matti 1-0
MatSK 2 kampesi pois jumbosijalta!
Tämä liigaviikonloppu ei ollut Tommi Luukkosen, sillä lauantain tappionsa jatkoksi jyväskyläläinen shakkitaiteilija sai tunnustaa sunnuntain kierroksella FM Mika Ebelingin paremmakseen.
Sisilialaisen Najdorf -muunnelmassa pata alkoi porisemaan jo hyvissä ajoin.
Terävässä asemassa valkeilla pelaava Ebeling ei peruutellut, vaan valitsi tässä 17.Taf1!?:n. Kvaliteetinuhraus kannattaisi ottaa vastaan: 17.-Lxf4 18.Txf4 e5! ja seuraavaksi lähetin kehittäminen e6:een pitäisi taistelun edelleen jännittävänä, vaikka valkean aloite toki ihmissilmään hyvin vaaralliselta näyttäisikin.
Luukkosen 17.-Rg5? kumoutui komeasti: 18.Lxg5 hxg5 19.Txf7! ja peli oli ratkennut. Ebeling voitti lopulta 29 siirrossa.
Valkeilla pelannut Tuomas Nivala jyräsi Mikko Tolosen tehokkaalla hyökkäyksellä:
Sotilaanuhraus on antanut Nivalalle lupaavan aseman ja nyt hän jatkoi tehokkaalla 14.f5!:llä ja peli jatkui 14.-Dd5?! 15.Lh6 Te8 16.fxg6 hxg6:
Löydä valkean tehokas, pelin päättänyt loppusommitelma. Ratkaisu artikkelin lopusta ennen sarjataulukkoa.
Janne Salimäen ja Petteri Laihosen pelissä Salimäki hieroi pitkään sotilaan etuaan, kunnes hän toisti. ainakin ulkopuolisen silmiin kovin yllättävässä tilanteessa siirrot. Vai mitä sanotte pelin loppuasemasta:
Luulisi tietenkin, että valkea pelaisi voitosta. Vaihtoehtoisia selityksiä tulee oikeastaan mieleen vain pari: joko Salimäki halusi pelata erityisen varman päälle ja varmistaa joukkueelleen otteluvoiton (ottelu päättyi lopulta 4,5–3,5), tai sitten siirtojen toisto tapahtui epähuomiossa.
Täytyy myöntää, että hirveästi en enää ylläty, kun näen tuloksista shakkimestari Kari Niemisen pelanneen liigapelinsä tasan. Tällä kertaa hän sai tosin kammeta itsensä siihen häviöaseman kautta. Pelissä Risto Nevanlinnaa vastaan olisi nimittäin erilaisten tähtien alla voinut käydä kalpaten.
Melko rohkealta Niemisen avauskäsittely kyllä näyttää ja ainakin itse olisin mustilla tässä hyvin huolissani, huolimatta siitä, että koneen mukaan esim. siirto 11.-Lxe4 olisi pelattavissa.
Niemisen valinta oli 11.-e5 ja Nevanlinnan 12.Dh5!:n jälkeen hyvät neuvot olivat kalliit. 12.-Df6 13.Rf3 Ld6 14.Lg5 Dg6 15.Dxg6 hxg6 16.0-0-0 Lc7:n jälkeen tultiin seuraavaan asemaan:
Nevanlinna pelasi tässä luonnollisen 17.Lxf7+:n ja tätä asemaa katsoessa mustan selviytyminen ei kyllä kovin todennäköiseltä vaikuta. Nieminen kuitenkin jatkoi sinnikkäästi taistelua ja niin vain hän itsensä tasa-asemaan kampesi.
Valkean viimeinen voitonmahdollisuus tuli tässä. Pelissä tapahtui 45.Ld8? ja 45.-Tc4 46.Lxa5 Txc6:n kamppailu päättyi pian tasan.
Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen siirto 45.c7 Tc4 ja nyt 46.f5+!, jolloin mustan lienee pelattava 46.-Kf7 tai 46.-Kh7, sillä muutenhan h- ja c-sotilaat ratkaisevat.
Katsotaanpa tilannetta esim. 46.-Kf7:n jälkeen, sillä valkean ideat ovat 46.-Kh7:een melko samoja.
Veikkaan, että valkean voittosiirto 47.Lf4! on saattanut jäädä laskelmissa kaukaa helposti näkemättä. Musta on nyt täysin voimaton valkean sotilaita vastaan.
Esimerkkimuunnelmia:
47.-Kg8 48.Le5 ja seuraavaksi 49.f6 (tai 49.h7 jos musta pelaa 48.-Kf7)
47.-Kf6 48.Le5+! voittaen
47.-Tc6 48.Le5 Kg8 49.f6 +-
Tapani Sjöman ja Aaro Salmelin sopivat tasapelistä jo 21.siirrossa pelissä, jossa muutamaa siirtoa aiemmin Salmelinilla vaikutti olleen pieniä mahdollisuuksia pelata edusta.
Kolmella viimeisellä pöydällä matinkyläläisille jäi yhden ”maalin” verran enemmän hyvää, kun Lassi Kokkonen rankaisi Teemu Laasasen pahasti epäonnistuneesta avauskäsittelystä ja Timo Kaskinen puolestaan Aki Seppälän tornin harharetkestä. Jyväskyläläisille laihan lohdun toi Marko Remes, joka voitti Matti Virolaisen.
SalSK – Aatos 2.5-5.5
Kulaots Kaido – Nybäck Tomi ½-½
Kiik Kalle – Salonen Aku 0-1
Hartikainen Markku – Seeman Tarvo 0-1
Valkama Eero – Virtanen Antti 0-1
Westerinen Heikki – Keskisarja Teemu 1-0
Heino Pessi – Salo Heikki ½-½
Pelto Juho – Pulkkinen Kari ½-½
Närhi Kimmo – Zhang Yiming 0-1
Salon synkkä kausi jatkui
Salon Shakkikerhon kausi on ollut tuloksellisesti synkkä ja sarjajohtaja Aatokselle kärsitty tappio sysäsi joukkueen jo sarjan viimeiseksi ennen liigan maaliskuun päätöskierroksia.
Kärkipöydän suurmestarikohtaamisessa mustilla pelannut Kaido Kulaots neutralisoi varmasti Tomi Nybäckin yritykset hankkia merkittävää etua ja piste puolitettiin lopulta 49 siirron jälkeen.
FM Aku Salonen otti mustilla hämmentävän helpon voiton Kalle Kiikistä. Kokenut kansainvälinen mestari jäi pelissä täysin sivustakatsojaksi.
KvM Tarvo Seeman hoiteli Markku Hartikaisen puolestaan tyylikkään teknisesti. Ei tarvittu kuin pieni epätarkkuus mustilla pelanneelta Hartikaiselta, ja kuljettiin vain yhteen suuntaan.
Valkea on saanut mustan kannalta kiusallisen hieronta-aseman, mutta 18.-Dxd4 19.Txd4 Re6:n jälkeen mustalla olisi edelleen aivan kelvolliset puolustusmahdollisuudet. Pelissä tapahtunut 18.-Lxe4 johti kuitenkin heti alamäkeen jatkossa 19.Dxb6! axb6 20.Lxe4. Valkea voitti sotilaan ja kuittasi pisteen vakuuttavasti 49 siirrossa.
FM Antti Virtanen kumosi mustilla tylysti Eero Valkaman avauskäsittelyn.
1.e4 c5 2.Rf3 e6 3.b3 a6 4.Lb2 Rc6 5.c4 Dc7:n jälkeen tultiin seuraavaan asemaan:
Tässä valkealta vaaditaan jo tarkkuutta. Aseman eniten pelattu siirto on 6.g3, mutta Valkaman valinta 6.d4? on paha epätarkkuus, jonka teoriatiedoistaan tunnettu Virtanen tehokkaasti osoitti: 6.-cxd4 7.Rxd4 De5! ja mustalla oli suuri, ellei jopa jo voittava etu.
Valtavia käänteitä ei pelissä tämän jälkeen enää nähty, vaan Virtanen realisoi etunsa vakuuttavasti voitokseen 54 siirrossa.
FM Teemu Keskisarjan ja Heikki Westerisen peli näytti pitkään erinomaiselta valkeilla pelanneelle Keskisarjalle, mutta mahdollisesti aikapulassa ja juuri ennen 40.siirron lisäaikojen tuloa peli karkasi täysin käsistä.
Paljon olisi keskusteltavaa pelin aiemmistakin vaiheista, mutta keskitytään lopputuloksen kannalta kriittiseen kuvioasemaan.
Jos valkea pelaisi nyt esim. 34.c4 tai 34.Td1, pysyisi etu tukevasti hänen puolellaan lautaa. Pelijatko oli kuitenkin mystinen 34.Db5?! Dxd5 35.h5? a6 36.De2 Rxh5.
Valkea menetti siis kaksi sotilasta, joista hänellä tässä kohtaa vielä toki oli korvausta. Pian tapahtuneet uudet epätarkkuudet pilasivat kuitenkin pelin ja musta voitti 65 siirrossa.
FM Heikki Salo pääsi avauksesta mukavantuntuiseen asemaan Pessi Heinoa vastaan. Heinolla oli menettämästään lähettiparista kuitenkin korvauksena mustan hieman heikentynyt sotilasasema kuningatarsivustalla, eikä hänellä ollut vaikeuksia estää Saloa parantamasta asemaansa sen enempää. Tasapelistä sovittiin 45.siirrossa.
FM Kari Pulkkinen olisi voinut joutua valkeilla pelissään Juho Peltoa vastaan jo varhain pulaan.
14.-b6? on alku tähän asemaan liian hitaalle suunnitelmalle ja 15.0-0-0 c5 16.d4 cxd4 17.Rxd4:n jälkeen mustalla ei tainnut olla korvausta sotilaastaan.
Oikein olisi ollut 14.-b5!, ja esim. 15.0-0-0 b4! 16.Re4 f5! tai 15.a3 c5! 16.Rxb5 Lb7 käyvät hyvinä esimerkkeinä siitä, kuinka vaarallinen asema valkealle on.
Musta sai myöhemmin vielä uuden, erittäin maukkaan mahdollisuuden.
On tehtävä vahva tulkinta, että tässä oltiin molemminpuolisessa aikapulassa. Muuten nimittäin on vaikeaa selittää seuraavia siirtoja.
Valkea pelasi nyt 35.Re6?? ja kamppailu päättyi tasan siirtojen 35.-Lxc2+?? 36.Dxc2 Dxc2+ 37.Kxc2 Txe6 jälkeen.
Mustalle oli kuitenkin tarjolla melko simppeli 35.-Txe6 joka voittaisi tietysti pelin suoraan. 36.Dxe6 Dxc2+ johtaa seuraavassa siirrossa mattiin ja b8:ssa ei ole daamishakkia, koska valkean daami pitää sen.
No, shakki on joskus tällaista!
Viimeisellä pöydällä Aatoksen superjuniori Yiming Zhang käytti vastustajansa Kimmo Närhen pahan taktisen virheen tehokkaasti hyväkseen.
Valkea pelasi nyt 24.e3?, johon tärähti 24.-Rxe3+! ja peli päättyi nopeasti: 25.Lxe3 Lxe3 26.Kf1 Ld4 27.b3 T8c3 28.Ke1
Löydä mustan pelin päättänyt siirto. Ratkaisu artikkelin lopusta ennen sarjataulukkoa.
HSK – HSC 3-5
Cattaneo Marco – Sulskis Sarunas 0-1
Norri Joose – Agopov Mikael ½-½
Kåhre Kim – Nyysti Sampsa 0-1
Binham Timothy – Nissinen Niilo 0-1
Puittinen Mika – Mansner Harry ½-½
Vesa Mikke – Henttinen Markku 1-0
Kaitaranta Sameli – Nybäck Jukka ½-½
Vieira Daniel – Reunanen Antti ½-½
Valitettavasti HSK-HSC -ottelun pelejä ei saatu liiga-artikkelin julkaisuun mennessä käyttöön, todettakoon siitä vain se, että HSC säilytti voitollaan edelleen mahdollisuudet mitaleille.
RaahLi – VammSK 6.5-1.5
Kauppila Osmo – Torkkola Henri 1-0
Huovinen Jere – Kauko Jussi 1-0
Kononen Keijo – Paldanius Pekka 1-0
Pitkäaho Aki – Heinola Vesa-Pekka 1-0
Wallin Aleksi – Salonen Mikko ½-½
Mäkelä Lauri – Satonen Arto ½-½
Pitkäaho Arto – Hautaniemi Jarmo ½-½
Kallunki Konsta – Pihlajamäki Seppo 1-0
Raahe jyräsi Vammalan
Raahelaiset tekivät vierailijoistaan melkoista hakkelusta. Ottelun ratkaisi käytännössä neljän kärkipöydän täysin suvereenit esitykset.
Osmo Kauppila oli mustilla hyvin valmistautunut shakkimestari Henri Torkkolan lontoolaiseen. Terävä asema kääntyi nopeasti hänen edukseen ja pelistä tuli ehkä yllättävänkin yksipuolinen näytös.
Jere Huovisen ja FM Jussi Kaukon pelissä Kauko ei näyttänyt olevan hieman harvinaisemmassa avauksessa ihan kotonaan. Tilanne muuttui jo nopeasti kriittiseksi.
Mustan asema on on jo melko hankala ja nyt pitäisi yrittää 15.-f6:tta idealla 16.Txb7 fxe5 17.Tb1 e6 ja yrittää saada nopeasti kuningas turvaan. Myönnän, ei tämäkään mitään herkkua olisi, mutta parempi kuin pelijatko 15.-e6, johon 16.Txb7! tuli vielä kovemmalla voimalla. Huovinen voitti vain muutaman siirron kuluttua.
Keijo Kononen sai mustilla shakkimestari Pekka Paldaniusta vastaan eräänlaisen Benko-gambiitin steroideilla:
Kuningasintialaisesta puolustuksessa ollaan päädytty hyvin terävään muunnelmaan ja jos asema ei ole ennestään tuttu, on Paldaniuksen valinta 9.bxa6?! jollain tasolla ymmärrettävä. Vaikka se aseman toiseksi suosituin siirto onkin, on se mielestäni jo periaatteellisesti väärin, sillä musta saa nyt helposti mahtavan aseman.
Jos tällaisen aseman saa mustilla 14.siirron jälkeen, ei todellakaan voi olla kovin pettynyt. Sotilaan enemmyydestä huolimatta tällaiset asemat ovat tunnetusti käytännössä lähes aina mustalle edullisia, niin nytkin. Peli olikin tämän jälkeen enemmän tai vähemmän yhtä maalia ja Kononen voitti helposti.
Kärkipöytien teemana tuntui tässä ottelussa olevan raahelaisten lähes täydellisesti onnistuneet avaukset, sillä myös Aki Pitkäaho sai CM Vesa-Pekka Heinolaa vastaan erinomaisen aseman kuin tarjottimella. Peli oli käytännössä ratkennut n. 10.siirrossa ja Pitkäaholle kirjattiin piste vain 24.siirron jälkeen.
Pöydillä 5-7 päädyttiin tasapeleihin ja näistä ainoastaan Mikko Salosen ja Aleksi Wallinin pelissä taisteltiin kunnolla. Hieman ennen 40.siirtoa tilanne sähköistyi.
Valkeilla ollut Salonen pamautti nyt 37.Lxh6?! ja 37.-gxh6 38.Txf6:n jälkeen tultiin seuraavaan tilanteeseen:
Musta valinta oli 38.-Dh5 ja 39.g4! Dxh4 40.Txh6 Tb2!:n jälkeen päädyttiin pian tasapeliin.
Tarjolla olisi kuitenkin ollut mielenkiintoinen 38.-e4!, joka ainakin käytännön pelissä vaikuttaa mustalla hyvin lupaavalta jatkossa 39.fxe4 (mitä muutakaan?) 39.-Dxe4+ 40.Kh2 Td3. Tietokone varmaan tämän valkeilla pitäisi, mutta ihmisistä en olisi niinkään varma…
Viimeisellä pöydällä pelissä Konsta Kallunki-Seppo Pihlajamäki jatkettiin kärkipöytien ”teeman” mukaisesti. Valkeilla pelanneella Kallungilla oli selvä etu jo n.10.siirrosta lähtien eikä hän hellittänyt otettaan vaan hoiteli pisteen pitkän kaavan mukaan kotiin.
Sommitelmien ratkaisuja:
- Nivala-Norri (ottelusta JyS-HSK): 28.-Txd1 29.Txd1 Dxc5! 0-1
- Nivala-Tolonen (ottelusta JyS-MatSK): 17.Rg5! Lxg2 18.Txf6! 1-0
- Närhi-Zhang (ottelusta SalSK-Aatos) 28.-Lxf2+! 0-1, sillä 29.Rxf2 Te3+ 30.Kf1 Tf3 tai 29.Kf1 Le3 eivät anna syytä jatkaa peliä.
SM-liiga Aatos 9 7 1 1 15 44.0 MatSK 9 6 1 2 13 43.5 Gambiitti 9 6 1 2 13 42.5 ------------------------------------------------------ HSC 9 5 1 3 11 40.5 TammerSh 9 3 4 2 10 38.0 RaahLi 9 3 2 4 8 35.0 HSK 9 3 2 4 8 33.5 TuTS 9 4 0 5 8 33.5 VammSK 9 3 1 5 7 34.0 JyS 9 2 2 5 6 31.5 ------------------------------------------------------ MatSK 2 9 2 1 6 5 27.0 SalSK 9 2 0 7 4 29.0
Palautetta ja kommentteja raporttiin liittyen voi lähettää osoitteeseen: toni.ponnio@shakkiliitto.fi.
Liigan päätösviikonlopun ottelut (kaikki pelataan Shakkiareenalla, Helsingissä):
La 14.3.2026
Aatos-VammSK
Gambiitti-JyS
HSK-RaahLi
MatSK-HSC
MatSK 2-TuTS
SalSK-TammerSh
Su 15.3.2026
Aatos-HSC
Gambiitti-VammSK
HSK-TuTS
MatSK-TammerSh
MatSK 2-RaahLi
SalSK-JyS